Työhistoria: Nokia Oyj (job history: Nokia Corporation)

Lokakuussa 1997 hain Helsingin Sanomissa julkaistua Nokia Telecommunicationsin ilmoittamaa Network Management Specialist & Security Specialist -työpaikkaa. Aloitin Nokia Telecommunicationsin (myöh. Nokia Networks) palveluksessa 1.12.1997.

Työskentelin ohjelmistoasiantuntijana (Software Specialist) ajalla 1.12.1997-31.7.1999 ja ryhmäpäällikkönä (Group Manager) ajalla 1.8.1999-31.3.2000 osastolla, joka vastasi Nokian ADSL-ratkaisun integraatio- ja järjestelmätestauksesta, seuraavissa tehtävissä:

Ohjelmistoasiantuntijana toimin Helsinki-Espoo laajuisen laboratorioverkon (Nokia IP Laboratory, nipl.com, myöh. LABNET) turvallisuusvastaavana (Security Administrator) sekä työskentelin uusien IP-tietoturvatuotteiden evaluoinnin, testauksen ja verifioinnin parissa.

Nokian niin kutsuttua Sequoia-laitealustaa testattiin toisaalla samannimisessä LABNET-laboratoriossa. Nokia Networksin Helsinki-Espoo laajuinen laboratorioverkko (LABNET) 'Nokia Networks Helsinki-Espoo laboratory network' muodostui useista laboratorioista ja oli edellä mainittua huomattavasti laajempi.

Ohjelmistoasiantuntijana lähin esimieheni oli aluksi Ari Vesalainen ja myöhemmin Harri Ahola. Ari Vesalaisen esimiehenä oli alussa Markku Rauhamaa.

Ryhmäpäällikkönä vastasin Nokia Networksin Helsinki-Espoo laajuisen laboratorioverkon (LABNET) ylläpidosta ja kehittämisestä yhdessä ohjausryhmän kanssa. Toimin ylläpitoryhmän vetäjänä sekä laboratorioverkon verkkovastaavana (Network Administrator) ja edelleen turvallisuusvastaavana. Työskentelin myös uusien IP-verkkojen verkkoelementtien evaluoinnin, testauksen ja verifioinnin parissa.

Lisäksi osallistuin Nokian ADSL-ratkaisun järjestelmätestaukseen tietoturvan osalta.

Ryhmäpäällikkönä lähin esimieheni oli Ari Vesalainen ja alaisenani olivat Juha Mynttinen ja Kristian Niininen.

Annoin myös ajoittain Check Point FireWall-1 -palomuurien (esim. Nokia IPXXX -tuoteperhe) asennus- ja konfigurointiapua sekä Nokian sisällä (mm. Tero Syvänen ja Jukka Jyränoja sekä Jari Karhu) että Nokian ulkoisille asiakkaille (Telia ja Radiolinja).

Osallistuin tuolloin mm. RemoteWork-projektiin, jossa evaluoitiin ja testattiin VPN-tuotteita ja erilaisia toimikorttiratkaisuja sekä pilotoitiin yrityksen lähiverkon turvallista etäkäyttöä julkisen ADSL-tekniikalla toteutetun tietoverkon yli, sekä Piimäki-projektiin, jossa pilotoitiin gigabitin ethernet-tekniikalla toteutettua kaupunginosaverkkoa etäopetuksen ja turvallisten ekstranet-yhteyksien mahdollistamiseksi erityyppisten organisaatioiden välille.

RemoteWork-projektin projektipäällikkönä toimi Matti Muttilainen ja asiakkaana HPY. Lisäkseni RemoteWork-projektiin osallistuivat Nokia Oyj:stä mm. Juha Vepsäläinen, Jaakko Manninen, Pekka Hautamaa ja Tom Moliis. RemoteWork-projektin aikana vuosina 1997-1998 evaluoin ja testasin VPN-tuotteita ja erilaisia toimikorttiratkaisuja yhdessä Juha Vepsäläisen kanssa, kävin esittelemässä VPN-ratkaisun suunnitelman Nokian tietohallinnolle, asensin ja ylläpidin Nokian pääkonttorilla sijainneen VPN-yhdyskäytävän ja sen hallintatyöaseman, loin ja ylläpidin toimikortteja, osallistuin Nokian pilottiryhmän työasemien konfigurointiin yhdessä Tom Moliisin kanssa, koulutin asiakkaan edustajia ja olin yksi projektin loppuraportin tekijöistä. TeamWARE Intranet Security Server -nimisen tuotteen evaluointi ja testaus oli kokonaisuudessaan minun tekemäni. TeamWARE Intranet Security Serveriä käytettiin myös Piimäki-projektissa vuosina 1998-1999 ja Nokia Networksin Helsinki-Espoo laajuisen laboratorioverkon (LABNET) etäyhteyksiin vuosina 1998-2000.

Piimäki-projekti oli Nokian, HPY:n, Amiedun ja ICL Data Oy:n yhteisprojekti (Piimäki-Pitäjänmäki Information Infrastructure ja Piimäki-Pitäjänmäki Information Infrastructure: Security Project, TLX Telecommunications - Creating a Global Village 1997-2001, TEKES Technology Programme Report 1/2002), josta mm. julkaistiin syyskuussa 1999 artikkeli "Piimäki on nykyaikaa" Nokia Networks Oy:n asiakaslehdessä Connect 2/1999. Artikkelin tekninen osio "Turvallisuus avainasemassa" on kirjoittamani ja alunperin piirtämäni. Lisäkseni Piimäki-projektiin osallistuivat mm. Nokia Oyj:stä Harri Ahola, HPY:stä Matti Swan ja ICL Data Oy:stä Juhani Jämiä. Piimäki Campus Network oli kytketty kuituliitännällä Nokia Networksin Helsinki-Espoo laajuiseen laboratorioverkkoon (LABNET). Piimäki-Pitäjänmäki Information Infrastructure: Security Project:in aikana vuosina 1998-1999 asensin sekä ylläpidin Nokian hallinnassa olevia laitteita (mm. Gigabit Ethernet L3 -kytkin, palomuurit, VPN-palvelin, LDAP-palvelin, paikannuspalvelin).

Marraskuussa 1998 pidin esitelmän Nokian sisäisessä tietoturvallisuuskonferenssissa (NISC) VPN-tuotteista, joita oli evaluoitu ja testattu RemoteWork-projektin yhteydessä. Osallistuin kolmena vuotena Nokian sisäiseen tietoturvallisuuskonferenssiin ja toukokuussa 1999 CISSP-seminaariin. Nokian sisäisen tietoturvallisuuskonferenssin toiminnassa olivat tuolloin mukana mm. Kaj Häggman ja osittain myös Aaro A. Hallikainen (nyk. Poliisin tietohallintokeskus).

Vuodenvaihteessa 1998-1999 pyysin Nokian turvallisuusosastolta ohjeistusta laboratorioverkon tietoturvan osalta. En sitä kuitenkaan heiltä saanut, joten suunnittelin ja toteutin tietoturvan itsenäisesti. Nokia Networksin Helsinki-Espoo laajuisen laboratorioverkon (LABNET) verkkovastaavana ja lähimpänä esimiehenäni toimi tuolloin Harri Ahola.

Vuoden 1999 alusta lähtien siirryin vähäksi aikaa yhdessä Harri Aholan ja Joonas Mäkisen kanssa Nokia Oyj:ssä toisen yksikön palvelukseen tekniseksi asiantuntijaksi tutkimaan ja evaluoimaan erilaisia VPN ja PKI -ratkaisuja sekä tunnistus- ja laskutusmenetelmiä langattomien lähiverkkojen (WLAN) ja HotSpottien toteuttamisessa. Olin määritellyt joulukuussa 1998 vaihtoehtoisia langattomiin lähiverkkoihin tarkoitettuja VPN ja PKI -ratkaisuja (esim. TeamWARE Intranet Security Server, vrt. Mobile IP ja IPsec) sekä esitellyt 14.1.1999 laboratorio-olosuhteissa erään silloin mahdollisen tunnistus- ja laskutusmenetelmän (PPPoE ja Radius) käytön. Nokia osti helmikuussa 1999 langattomiin lähiverkkoihin keskittyneen InTalk-nimisen yrityksen ja myöhemmin joulukuussa 1999 TeamWARE Intranet Security Serveriä tekevän Teamware Group -nimisen yrityksen tietoturvaliiketoimintoja. Olin jälkimmäisessä yritysostossa mukana. Kyseessä olevaa Nokian yksikköä veti Markku Rauhamaa ja siinä olivat mukana mm. Ilkka Aartolahti, Kaj Häggman, Jari Takala ja osittain myös Seppo Pyhälammi. Matkustin ensimmäisen kerran Yhdysvaltoihin Kalifornian osavaltioon Piilaaksoon huhtikuussa 1999 viikolla 17 yhdessä Markku Rauhamaan ja muutaman työtoverini kanssa. Olin tuolloin mukana tapaamassa Nokia IPXXX -tuoteperheestä vastaavan yksikön edustajia kuten varatoimitusjohtaja (Vice President) John Carosellaa. Vuoden 2000 alussa Nokia osti Network Alchemy -nimisen yrityksen. Myöhemmin TeamWARE Intranet Security Serveristä ja Network Alchemystä muodostettiin Nokian kehittämä VPN-tuoteperhe (Nokia VPN Client, Nokia VPN Policy Manager ja Nokia CCXXX VPN Gateways).

Epäilen, että Nokian turvallisuusosasto selvitti taustojani uuden teknologian evaluointiprojektien ja niihin liittyvien yritysostojen takia ja kertoi yksityiselämääni liittyviä asioita esimiesasemassa oleville henkilöille. Epäilen, että henkilökohtaisia tietojani saatiin myös entisen ystäväni Juha Hakulisen ja entisen työtoverini Tarja Tepon (myöh. Nokia Ventures Organization) kautta. Entisellä ystävälläni oli (mm. Pirjo ja Petri, Tomi Verkka, ja on edelleen) yhteyksiä henkilöihin, jotka työskentelevät Nokia Oyj:n palveluksessa.

Oltuani yli kaksi vuotta samantapaisissa tehtävissä hain vuoden 2000 alussa Nokian sisältä toista työpaikkaa johon minut valittiin. Suosittelijani oli silloin Pekka Jäske.

Ottaen huomioon alkutilanteen ja olosuhteet onnistuin mielestäni tehtävissäni omalta osaltani hyvin. En kuitenkaan työvoimapulan vuoksi onnistunut syksyllä 1999 rekrytoimaan lisää henkilöstöä, jonka seurauksena Nokia Networksin Helsinki-Espoo laajuisen laboratorioverkon (LABNET) ylläpito hankaloitui. Mielestäni laboratorioverkkoa olisi pitänyt karsia. Ilmoitin tästä mm. silloiselle esimiehelleni Ari Vesalaiselle.

Työskentelyaikanani osaston ylläpitämä Helsinki-Espoo laajuinen laboratorioverkko kehittyi mallittamaan OSI-mallin fyysisen kerroksen ja siirtokerroksen, IP-reitityksen, verkonhallinnan, pääsynvalvonnan ja tietoturvan osalta operaattoreiden välistä runkoverkkoa (inter-operator backbone, Internet eXchange) sekä palveluntarjoajan (ISP) verkkoa reunalaitteineen. Tavoitteena oli toteuttaa korkeatasoinen ja monikäyttöinen testilaboratorioympäristö käyttämällä Nokian tarjoamia tietoliikennelaitteita ja viimeisintä IP-teknologiaa. Kiitos tavoitteen toteuttamisesta kuuluu kaikille laboratorioverkon kehittämisessä mukana olleille ja erityisesti edeltäjälleni Harri Aholalle.

Viimeisenä tehtävänäni vastasin laboratorioverkon runkoverkko-osuuden ja ISP-osuuden Millennium-projektista sekä osaston muuttamisesta ja laboratorioverkon keskuspisteen sekä laitteiden siirtämisestä (ja uudelleen konfiguroinnista) toiseen toimipisteeseen. Tämän jälkeen dokumentoituani uuden verkkoinfrastruktuurin sekä jaettuani materiaalin tarvitseville ja lueteltuani keskeneräiset tehtävät luovutin 24.3.2000 toimivan laboratorioverkon ylläpitovastuun Matti Muttilaiselle ja siirryin uusiin tehtäviin toiseen yksikköön.

Nokia Networksin Helsinki-Espoo laajuisen laboratorioverkon (LABNET) keskuspisteen uusi verkkoinfrastruktuuri oli toteutettu suunnitelmani mukaisesti kytkentäisellä L2 ja L3 -tekniikoilla ja se perustui VLANien (Virtual Local Area Network) käyttöön ja hierarkkiseen verkkoarkkitehtuuriin. Samaa periaatetta käytin myöhemmin 12/2000-1H/2001 esittämissäni Nokian 3G ALL-IP Site-ratkaisuissa.

IT-kuplan puhkeaminen alkoi alkuvuodesta 2000. Asia oli aikanaan tiedossa ja siihen oli varauduttu. Nasdaq Composite -indeksi oli korkeimmillaan 10.3.2000, jonka jälkeen alkoi lasku, joka jyrkkeni syyskuusta 2000 alkaen. Indeksiluku puolittui n. vuodessa. Päivämäärää 10.3.2000 voidaan pitää IT-kuplan puhkeamisen alkuna. Asia on todettu varauksella myös englanninkielisessä Wikipediassa (www.wikipedia.org).

Edellä mainittu entinen ystäväni oli hankkinut Nokia Oyj:n osakkeita keväällä 2000 samoihin aikoihin kun Nokian osakekurssi oli korkeimmillaan (2.5.2000 64,95e). Hankinnat hän oli tehnyt omien sanojensa mukaan henkilökohtaisilla apurahoilla. En voinut sanoa silloin hankinnan järkevyydestä mitään sillä työskentelin melko tärkeissä tehtävissä ja minulla oli sisäpiirin tietoa. Myöhemmin syksyyn 2000 mennessä Nokian osakekurssi laski merkittävästi (18.10.2000 35,81e) ollen alimmillaan 12.8.2004 (8,97e) ajanjakson 1.1.2000-31.12.2006 välisenä aikana.

Työskentelin ohjelmapäällikkönä (Program Manager) ajalla 1.4.2000-31.1.2001 ja teknologiapäällikkönä (IP Technology Manager) ajalla 1.2.2001-12.4.2002 osastolla, joka vastasi omalta osaltaan ensin Nokian GPRS/3G-ratkaisun tuotehallinnosta ja myöhemmin sekä nykyisten että tulevien mobiiliverkkojen user plane -verkkoelementtien laitealustojen teknologiasta, seuraavissa tehtävissä:

Ohjelmapäällikkönä vastasin Nokian GPRS/3G-runkoverkon (GPRS/3G IP Backbone) tuotteistuksesta yhdessä tuotehallinnon (mm. Kim Nyström, Arto Mikkonen, Antti Pikkusaari) kanssa ja Nokian GPRS-verkkoarkkitehtuuria kuvaavan dokumentaation (ns. Cookbook: Implementing the GPRS IP Backbone -dokumentaatio, versio 1.0) uudistamisesta sekä operaattoreiden GPRS/3G-verkkojen vaatimusmäärittelystä runkoverkon osalta. Cookbookin alkuperäisiä kirjoittajia oli useita henkilöitä, mutta se uudistettiin yhdessä Esa Mäkitalon kanssa (versio 1.5/1.9). Cookbook katselmoitiin normaalin käytännön mukaisesti ja oikolukija oikoluki sen. Cookbook-dokumentaatiota jaettiin Nokian GGSN:n (Gateway GPRS Support Node) mukana. Olin Cookbook-dokumentaation omistaja / haltija (owner). Nokian GGSN:n ohjelmapäällikkönä toimi Otso Auterinen.

Nokian GPRS/3G-runkoverkkoratkaisu muodostui tuolloin pääosin kolmannen osapuolen tuotteista (Cisco Systems, Hewlett-Packard, kts. Product Catalog - Networks - Nokia (c) 2000-2002 Backbone & GPRS Mobile Packet Core ja Nokia Oyj:n lehdistötiedote 4.4.2000 Nokia and Cisco sign IP networking agreement to boost connectivity between mobile and IP networks) ja sen tarkoituksena oli yhdistää Nokian GPRS/3G-verkkoelementtejä toisiinsa ja mahdollistaa mobiililaitteille verkkovierailut toisten operaattoreiden alueelta sekä mahdollistaa mobiililaitteille pääsyn julkiseen internettiin ja yritysten intranettiin. Työskentelyaikanani Nokian GPRS-runkoverkkoratkaisua ja mm. 3GPP-standardeja uudistettiin esittämälläni tavalla (esim. julkisten IPv4-osoitteiden käyttö GPRS intra-PLMN ja inter-PLMN -verkoissa ns. yksityisosoitteiden sijaan tai rinnalla, valmistautuminen IPv6-osoitteiden käyttöön, Gi-referenssirajapinnan modulaarinen suunnittelu mobiilipäätelaitteiden julkisten tai yksityisten IPv4-osoitteiden ja/tai IPv6-osoitteiden riittävyyden takaamiseksi sekä 23.003 CR 024 ja 29.060 CR 152) siten, että yo. toiminnot olisivat mahdollisia. Nämä uudistukset on kuvattu Cookbook: Implementing the GPRS IP Backbone, versio 1.5/1.9 -dokumentaatiossa. Samalla Nokian GGSN:ään tuotiin muutama lisäominaisuus, joiden arviointiin ja osittain myös määrittelyyn olin vaikuttamassa. Osallistuin tuolloin myös Nokian GPRS/3G-verkkojen myyntiin sekä RFI/RFQ-kyselyiden vastausten muodossa että paikallisen verkkosuunnittelun apuna.

Nokian GPRS/3G-runkoverkon ohjelmapäällikkönä lähimpänä esimiehenäni oli osaston johtaja Heikki J. Koskinen. Tuotepäälliköiden esimiehenä toimi Antti Pikkusaari. Koko yksikön toiminnasta vastasi yksikön vetäjä Ari Juhani Virtanen. Työskentelin 17.-28.7.2000 myös osaston johtajan Heikki J. Koskisen sijaisena.

Edellä mainitut uudistukset on hyväksytty myöhemmin myös GSMA:n (GSM Association) ohjeistuksissa PRD IR.34 Guidelines for IPX Provider Networks / Inter-Service Provider IP Backbone Guidelines, PRD IR.40 Guidelines for IP Addressing and AS Numbering for GRX/IPX Network Infrastructure and User Terminals ja PRD IR.67 DNS/ENUM Guidelines for Service Providers and GRX/IPX Providers. Autonomous System (AS) -numeroiden ja IPv4-osoitteiden käyttöä GPRS/3G-verkoissa on edelleen käsitelty 14.-18.1.2002 3GPP:n (The 3rd Generation Partnership Project) työryhmässä TSG-SA WG2 (Architecture). Julkaistussa asiakirjassa Tdoc S2-020120 on tilanne todettu.

Nokian GPRS-runkoverkon tuotteistamisen osalta edeltäjänäni työskenteli Pauli Noronen. GPRS-verkkojen standardoimisessa on toiminut Nokian palveluksessa vuosina 1986-1997 muun muassa Maanpuolustuskorkeakoulun myöhempi tutkimusjohtaja Hannu H. Kari. Suomenkielisen Wikipedian mukaan Hannu H. Kari on julkisuudessa tullut tunnetuksi kollegansa Arto Karilan tavoin UMTS-teknologian kriitikkona ja WLAN-teknologian puolestapuhujana. Hannu H. Kari kritisoi aikanaan erityisesti UMTS-järjestelmän investointeja. Nokian mukaan UMTS ja WLAN eivät kilpailleet keskenään vaan täydensivät toisiaan. Tämäntyyppinen kehitys nähdään tulevan sukupolven matkapuhelinverkoissa.

Nokian 3G-verkkojen runkoverkon toteuttamisessa en ollut mukana. 3G-verkkoja varten Nokian GPRS/3G-verkkoarkkitehtuuria kuvaavaa dokumentaatiota oli edelleen tarkoitus kehittää 31.8.2000 esittämäni suunnitelman mukaisesti (Cookbook: Implementing the GPRS IP Backbone, versio 2.0), mutta siirryin sitä ennen laitealustojen määrittelytyöhön. Nokian 3G-SGSN:n (Serving GPRS Support Node) laitealustassa (nk. Sequoia) oli ilmennyt ongelmia.

Oma arvioni oli tuolloin että 3G-verkot mm. Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa ovat laajamittaisessa päätelaitteiden massatuotantoon soveltuvassa käytössä noin vuonna 2007. Myöhemmin on ilmennyt, että 3G-verkkojen laajamittainen massakäyttö oli todellisuutta Euroopassa ja Suomessa noin vuonna 2009. Ensimmäisen kaupallisen 3G-verkon avasi NTT DoCoMo -niminen operaattori vuonna 2001 Japanissa. Tuolloiset visiot päätelaitteiden ominaisuuksista ja käytöstä ovat myöhemmin pääosin toteutuneet ja enemmänkin. GPRS 3G sopii edelleen mm. www-selailuun matkapuhelimille ja GPRS 2G tekstikäyttöön. Tulevissa mobiiliverkoissa (esim. 4G ja 5G) päätelaitteille tarkoitetut nopeudet ja viiveet ovat parantuneet lisää palveluiden ja niihin liittyvän ekosysteemin kehittymisen myötä.

Lokakuun 2000 alusta lähtien työskentelin 3G ALL-IP -verkkojen ja muiden tulevien mobiiliverkkojen sekä kiinteiden verkkojen laitealustojen arkkitehtuurimäärittelyn ja teknologiavalinnan parissa. Tapasin tuolloin työtovereideni kanssa useita laitevalmistajia (mm. Extreme Networks, Foundry Networks, Riverstone Networks, Redback Networks ja Amber Networks) yhteistyöneuvotteluiden merkeissä sekä Suomessa että Piilaaksossa. Laitealustojen määrittelyvaiheessa osallistuin Nokian tulevan 3G ALL-IP -verkkoratkaisun ja siihen sisältyvän Flexi-tuoteperheen (mm. FlexiRouter, FlexiServer ja FlexiGateway) alustavaan suunnitteluun. Teknologiavalinnalla haettiin synergioita Nokian muiden liiketoimintayksiköiden kanssa. FlexiServerin kehitystyössä en ollut mukana.

Extreme Networksin puolelta neuvotteluissa olivat mukana marraskuussa 2000 viikolla 47 mm. President and Chief Executive Officer Gordon L. Stitt, Vice President of Engineering Herb Schneider, Vice President of Worldwide Sales Harry Silverglide ja Vice President of IP Carrier Business Development Sam Halabi. Riverstone Networksin puolelta neuvotteluissa olivat mukana joulukuussa 2000 ja tammikuussa 2001 mm. Executive Vice President of Engineering Suresh Gopalakrishnan, Vice President of Corporate Marketing and Corporate Development Andrew Feldman ja Senior Director Martin Cox. Redback Networksin puolelta neuvotteluissa olivat mukana joulukuussa 2000 mm. Director of Wireless Sales and Market Development Charles Harvey Jr ja Director of Software Engineering Rick Beach. Amber Networksin puolelta neuvotteluissa olivat mukana maaliskuun ja toukokuun 2001 välisenä aikana mm. President and Chief Executive Officer Sam Mathan, Executive Vice President and Chief Technology Officer Amar Gupta ja Vice President of Software Development Chi Fai Ho. Foundry Networksin neuvotteluiden aikana marraskuussa 2000 viikolla 47 työskentelin heidän laboratoriossaan.

Laitealustojen arkkitehtuurimäärittelyä ja teknologiavalintaa tekevän yksikön perustamistilaisuus on pidetty 30.10.2000. Edellisen yksikön vetäjä Ari Juhani Virtanen, osaston johtaja Heikki J. Koskinen, Nokian 3G-SGSN:n aiempi ohjelmapäällikkö Jarmo Hillo, allekirjoittanut ja muutama muu osastolla työskennellyt henkilö siirtyivät laitealustojen arkkitehtuurimäärittelyä ja teknologiavalintaa tekevään yksikköön loppuvuodesta 2000. Yksikön vetäjänä toimi edellisen yksikön vetäjä Ari Juhani Virtanen. Nokian 3G-SGSN:n aiemmasta ohjelmapäälliköstä Jarmo Hillosta tuli lähin esimieheni.

Marraskuussa 2000 olin mukana teknisenä asiantuntijana Nokian sisällä toisen yksikön palveluksessa L3-7 -kytkinten vaatimusmäärittelyssä ja teknologiavalinnassa. Projektia veti Nokia Ventures Organizationin varatoimitusjohtaja Markku Rauhamaa ja siinä olivat mukana mm. Ilkka Aartolahti ja Henry Turho. Myöhemmin kesäkuussa 2001 Nokia teki yhteistyösopimuksen F5 Networks -nimisen yrityksen kanssa.

Teknologiapäällikkönä osallistuin 3G ALL-IP -verkkojen ja muiden tulevien mobiiliverkkojen tarpeisiin tarkoitetun FlexiGatewayn laite- ja ohjelmistoarkkitehtuurin määrittelyyn ja teknologiavalintaan. Suunnittelin ja olin mukana toteuttamassa testilaboratoriota (allekirjoittanut, Vesa-Pekka Takala) sekä evaluoin ja testasin uutta teknologiaa. Lisäksi olin mukana FlexiGatewayn vaatimusmäärittelyssä yhdessä tuotehallinnon kanssa.

FlexiGatewayn laite- ja ohjelmistoarkkitehtuurin määrittelyä (Product Requirement Document, Product Architecture Document) veti Jarmo Hillo. Lisäkseni siinä olivat mukana Arif Pathan, Teemu Jäppinen ja aluksi myös Mika Kukkonen. Käsittääkseni määrittelytyön suunnittelu oli aloitettu jo kesällä 2000 Nokian 3G-SGSN:n (Serving GPRS Support Node) laitealustassa ilmenneiden ongelmien vuoksi. Nokian 3G-SGSN:n tuotepäällikkönä toimi silloin Pekka Jäske ja ohjelmapäällikkönä toimi aluksi Jarmo Hillo ja myöhemmin Petri Niiranen. Määrittelytyön suunnitteluun osallistui mm. Esa Mäkitalo.

Teknologiavalinta päättyi Amber Networks -nimisen yhtiön ostamiseen heinäkuussa 2001. Kuuluin tuolloin tekniseen evaluointiryhmään. Teknistä evaluointiryhmää veti Jarmo Hillo. Lisäkseni siihen kuuluivat mm. Timo Jokiaho, Heikki J. Koskinen ja osittain myös Ashwin Krishnan. Koko yksikköä johti Ari Juhani Virtanen. Myös Vesa-Pekka Takala oli osallisena Amber Networks -nimisen yhtiön ostamisessa.

Tarkempiin laboratoriossa suoritettaviin testeihin valittiin Riverstone Networksin RS8600-niminen metroalueen reititin ja sen jälkeen kun yhteistyöneuvottelut Riverstone Networksin kanssa olivat päättymässä/päättyneet Amber Networksin ASR 2020 -niminen reunareititin. Amber Networksin ASR 2020 -nimisessä reunareitittimessä ilmeni testien aikana muun muassa arkkitehtuuriin liittyviä suorituskykyongelmia, joista varoitin alustavasti Jarmo Hilloa ja Heikki J. Koskista jo huhtikuun 2001 alussa ennen viikkoa 16. Varoitin asiasta myös testiraportissani, joka valmistui 4.5.2001 mennessä ja joka jaettiin tekniselle evaluointiryhmälle sekä mm. Ari Juhani Virtaselle. Sekä Amber Networksin ASR 2020 -nimisen reunareitittimen että Riverstone Networksin RS8600-nimisen metroalueen reitittimen vikasietoisuusominaisuudet (fault-tolerance) olivat samantapaiset. Minulla oli kokemusta Extreme Networksin, Foundry Networksin ja Redback Networksin tuotteista jo Nokia Networksin Helsinki-Espoo laajuisen laboratorioverkon (LABNET) työskentelyajoiltani. Riverstone Networksin (ent. Cabletron Systems, Yago Systems) edustajia (esim. Director Martin Cox) olin tavannut ensimmäisen kerran syyskuussa 1999 viikolla 37 Kaliforniassa Piilaaksossa yhdessä paikallisen Nokian työntekijän Antti Myllykankaan kanssa.

Kuten blogini kohdassa "Lisää vastoinkäymisiä (more adversities)" kerrotaan jouduin rikoslain (39/1889) 21 luvun 7 §:n mukaisen lievän pahoinpitelyn kohteeksi viikonloppuna 13.-15.4.2001. Minulle kerrottiin, että olen alkanut "leveilemään liikaa". Minua lyötiin kaksi kertaa nyrkillä kasvoihin. En halunnut puolustautua koska siitä olisi voinut olla seurauksena suurempaa vahinkoa ja koska minulla oli seuraavina työpäivinä 17.-18.4.2001 tärkeä testaustilaisuus yhdessä Amber Networks -nimisen yhtiön edustajan kanssa. Menin läheiseen ravintolaan ja pesin wc:ssä kasvoni. Silmälasini jäivät ravintolaan. Seuraavana päivänä Helsingin Kalliossa sijaitsevassa ravintola Yu Doussa minua lyönyt henkilö palautti minulle silmälasini ja sovimme lievän pahoinpitelyn. Ravintola Yu Doussa minua lyönyt henkilö lainasi minulta Nokia Oyj:n työmatkapuhelintani ja soitti sillä yhden puhelun jonka vastaanottajaa en tiedä. Kävin 16.4.2001 hammaslääkäri Arita Olamon vastaanotolla Helsingissä korjauttamassa lievässä pahoinpitelyssä rikkoutuneen oikean yläetuhampaani. Lisäksi kävin 23.5.2001 ja 24.7.2001 Helsingin kaupungin Keskisen terveyskeskuksen Alppiharjun hammashoitolassa hoitamassa samassa yhteydessä vioittuneita hampaitani. Tapauksessa oli osallisina entisiä ystäviäni ja tuttaviani, kuten Mika Lilius ja Pekka Isto.

Amber Networksin ASR 2020 -nimisen reunareitittimen testiraporttini valmistumisen jälkeen matkustin 9.-12.5.2001 väliseksi ajaksi lomamatkalle Espanjaan Barcelonaan. Tullessani Barcelonasta 12.5.2001 lentokoneessa vieressäni istuva minulle tuntematon keski-ikäinen suomalainen mies otti puheeksi työasioitani ja mm. veljeni ostaman loma-asunnon Pohjois-Suomesta. Mies käyttäytyi alentavasti lentoemäntää kohtaan. En pitänyt miehen käytöksestä. Nokia Mobile Phonesin tekemiin matkapuhelimiin liittyviin uteluihin vastasin kysymällä mieheltä ystävällisesti millaisia päätelaitteita tulevaisuuden mobiiliverkkoihin hänen mielestään pitäisi tehdä. En saanut selkeää vastausta. Veljeni ja eräs Nokia Networksin aikainen työtoverini olivat soittaneet minulle puhelimitse ollessani Barcelonassa. Olin kertonut, että olen lomalla. Vastaavaa on tapahtunut enemmänkin. Vastaavaa on tapahtunut myös aiemmin.

Pidin Amber Networksista ja sen tuotteista Nokia Oyj:n sisäisen esityksen ja demonstraation Helsingissä 17.8.2001. FlexiGateway-tuotteessa ei ollut tarkoitus hyödyntää Amber Networksin silloisia tuotteita sellaisenaan. Tarkoitus oli hyödyntää Amber Networksin teknologiaa ja osaamista. Amber Networksin silloisilla tuotteilla oli ehkä käyttöä Nokian muissa liiketoimintayksiköissä. Kerroin esityksessäni ja demonstraatiossani mm. laboratoriossa suorittamieni testien tuloksista.

Mainitsin kesällä 2001 työtovereilleni Nokia Oyj:ssä (Vesa-Pekka Takala) että haluaisin muuttaa paluumuuttajana takaisin Joensuuhun. Mainitsin myös että olen ehkä vain seuraavan projektin ajan käytettävissä. Mainitsin muuttohalukkuudestani myös äidilleni ja hänen miesystävälleen (Reijo Hautamäki), isälleni, siskolleni, nuoruuden tuttavalleni Tiina Kytömaalle ja entiselle ystävälleni Juha Hakuliselle, sekä myöhemmin jouluna 2001 myös veljelleni ja entisille ystävilleni ja tuttavilleni Pekka Istolle ja Liisa Hukalle. Mainitsin työpaikan vaihtamisesta myös tammi-helmikuussa 2002 entiselle työtoverilleni ja alaiselleni Juha Mynttiselle sekä tuttavalleni Sami Karhulle ja hänen ystävilleen. Entisen työtoverini ja alaiseni mielipide oli se ettei minua päästettäisi lähtemään Nokialta.

Sami Karhu ei ole ystäväni. Olin tavannut hänet viimeksi uudenvuodenaattona 1993-1994 (tai 1994-1995) vieraillessani hänen ja hänen vaimonsa Ulla-Mari Karhun kotona silloisen naisystäväni kanssa. Sami Karhu on työskennellyt Pellervo-Seurassa osuustoimintajohtajana ja Osuustoiminta-lehden päätoimittajana. Hänet nimitettiin Pellervo-Seuran toimitusjohtajaksi 1.1.2012 alkaen. Ulla-Mari Karhu on työskennellyt Uudenmaan liitossa suunnittelupäällikkönä ja on toiminut mm. kausilla 1996-2000 ja 2008- Järvenpään kaupunginvaltuustossa Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen edustajana. Lisäksi Ulla-Mari Karhu on toiminut Suomen opiskelija-asunnot Oy:ssä toimitusjohtajana sekä kausilla 2009-2012 ja 2013-2016 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtajana. Sami Karhu tuntee mm. Pekka Iston ja Juha Hakulisen. Veljeni silloinen naisystävä (Marja Vanhala) on tiennyt muutostani.

Syyskuun 2001 alusta lähtien olin mukana FlexiGateway-ohjelmassa ja vastasin sen integraatio- ja järjestelmätestaus -projektista, jonka tarkoituksena oli toteuttaa suunnitellun FlexiGatewayn integraatiotestaus, jossa verkkoelementti kootaan osista ja testataan kokonaisuutena, sekä järjestelmätestaus, jossa verkkoelementti testataan siinä ympäristössä kun se on tarkoitettu toimivan. Lisäksi osallistuin Proof of Concept (PoC) -arkkitehtuurin määrittelyyn ja testaukseen, jossa verifioitiin suunniteltu laite- ja ohjelmistoarkkitehtuuri sekä kehitettiin keskeinen GTP-protokollan (GPRS Tunnelling Protocol) testityökalu jatkotestausta varten. Proof of Concept -projektista vastasi Vesa-Pekka Takala ja siihen osallistuivat lisäkseni Juha Kilpeläinen ja Juha Paakkari. Testityökalun idea oli peräisin kesältä 2000 toimiessani Nokian GPRS/3G-runkoverkon ohjelmapäällikkönä. Proof of Concept -projekti sai alkunsa Nokia Oyj:n ja Amber Networksin neuvotteluiden aikana 1H/2001. Hallinnollisesti se oli osa FlexiGatewayn integraatio- ja järjestelmätestaus -projektia. Laadin 3Q/2001 Proof of Concept -arkkitehtuurin alkuperäisen suunnitelman ja osallistuin projektin järjestelyihin. Proof of Concept -projektin aikana 2H/2001 suunnittelin ja asensin testiympäristön, vastasin testauksesta ja laadin testiraportin. Projektin aikana kehitetty keskeinen GTP-protokollan testityökalu julkaistiin Nokia Networksin sisällä.

Lähin esimieheni oli tuolloin vaihtunut. Lähimpänä esimiehenäni toimi Jukka Kyrönaho ja osaston johtajana Heikki J. Koskinen. FlexiGateway-ohjelman ohjelmapäällikkönä toimi Raimo Bäckström. Kuuluin FlexiGateway-ohjelman ohjausryhmään (PMT, Program Management Team).

FlexiGatewaystä oli kaksi kilpailevaa arkkitehtuuria. Arkkitehtuuriryhmän vetäjänä Kaliforniassa toimi edellinen lähin esimieheni Jarmo Hillo. Aiemmin mainittu Proof of Concept (PoC) -projekti oli menestys ja mallitti hyvin Suomessa esitettyä FlexiGatewayn arkkitehtuuria. FlexiGatewayn arkkitehtina Suomessa toimi Timo Jokiaho.

FlexiGateway-ohjelma lopetettiin Suomesta joulukuussa 2001 ja siirrettiin Kaliforniaan. Koska valinnassa ei kuunneltu kaikkien asianomaisten mielipidettä kirjoitin asiasta 20.12.2001 sähköpostitse yksikön vetäjälle Ari Juhani Virtaselle ja paheksuin tilannetta. En pitänyt valintaperusteita riittävinä enkä menettelytapaa hyväksyttävänä.

Sähköpostissani 20.12.2001 varoitin yksikön vetäjää muun muassa siitä, että FlexiGateway-ohjelman siirto Kaliforniaan vaikuttaisi enemmänkin poliittiselta päätökseltä kuin arkkitehtuuriin perustuvalta ratkaisulta. Kalvosetissä 'FlexiGateway Assessment' mainitut perustelut eivät kestäneet lähempää tarkastelua, eivät teknisessä, kaupallisessa tai hallinnollisessa mielessä, eikä varsinkaan integroinnin ja testauksen helppouden, HA-ratkaisun (High Availability) tai aikataulun osalta. FlexiGateway-ohjelman siirron myötä kehitystyö pikemminkin pitkittyy ja vaikeutuu eli 'time to market' -aika muuttuu eteenpäin kuin mitä se olisi alkuperäisessä FlexiServeriin ja FlexiRouteriin perustuvassa FlexiGatewayssä.

Sähköpostissani 20.12.2001 kerroin yksikön vetäjälle että kalvosetti 'FlexiGateway Assessment' tuli käsiini kiertoteitse eli en voinut sitä virallisesti kommentoida vaikka kuuluin FlexiGateway-ohjelman ohjausryhmään (PMT, Program Management Team) ja vedin FlexiGatewayn integraatio- ja järjestelmätestaus -projektia (System Integration and Verification project). On aina turhauttavaa katkaista hyvin alkanut työ ja peruuttaa tehdyt lupaukset ja suunnitelmat.

Olin lähettänyt kyseessä olevan sähköpostin myös edelliselle lähimmälle esimiehelleni Jarmo Hillolle kommentoitavaksi. Sähköpostissani 20.12.2001 annoin yksikön vetäjälle Ari Juhani Virtaselle ja edelliselle lähimmälle esimiehelleni Jarmo Hillolle päätöksen osalta työrauhan ja toivotin onnea. Yksikön vetäjän esimies oli silloin Nokian matkapuhelinverkoista vastaava johtaja J.T. Bergqvist ja hänen esimiehensä oli Nokian verkkoliiketoiminnan johtaja Sari Baldauf.

Samoihin aikoihin edellinen lähin esimieheni Jarmo Hillo yritti houkutella minua evaluoimaan ja allekirjoittamaan evaluointisopimus Nokia Oyj:n puolesta Procket Networks -nimisen yrityksen tuotteesta, joka oli vasta kehitteillä. Tapasin Procket Networksin edustajia Mountain View:ssä Kaliforniassa marraskuussa 2001 viikolla 45. Paikalla tapaamisessa olivat Nokian puolesta Ari Juhani Virtanen, Jarmo Hillo, Timo Jokiaho ja allekirjoittanut sekä Procket Networksin puolesta Vice President of Business Development Nadia O. Mansour, Vice President of Product Strategy Tim McShane, Director of Core Services Bahman Sohrabi ja Senior Systems Engineer Donn C. Lee. En halunnut allekirjoittaa sopimusta sillä perusteella, että minulla ei ollut Nokian puolesta allekirjoitusoikeutta ja toisaalta Nokialla oli samantapainen tuote kehitteillä. Tällöin olisin ollut henkilökohtaisesti vastuussa mahdollisista seurauksista ja vahingonkorvauksista riitatilanteessa.

Sähköpostissani 20.12.2001 olin todennut kyseessä olevan yrityksen osalta että en ole edes tietoinen siitä miksi evaluointia tehdään, ja varoitin, että ihmiset eivät pidä siitä, että asioita hoidetaan heidän selkänsä takana. Siinä on aina se riski että he lähtevät sellaiseen työyhteisöön, jossa tätä ei tapahdu. Myöhemmin 21.12.2001 olin keskustellut osaston johtajan Heikki J. Koskisen kanssa ja tulimme silloin siihen lopputulokseen että pääasia on että FlexiGateway valmistuu kohtuullisessa ajassa ja kyseessä olevan yrityksen tuotteen evaluointia jatketaan kuten edellinen lähin esimieheni Jarmo Hillo oli suunnitellut. Sähköpostissani 3.1.2002 varoitin edellistä lähintä esimiestäni Jarmo Hilloa kyseessä olevan yrityksen evaluoinnista ja mahdollisesta yrityssalaisuuden oikeudettomasta hyödyntämisestä.

Edelliseltä lähimmältä esimieheltäni Jarmo Hillolta sähköpostitse 4.1.2002 saamani tiedon mukaan Nokia Oyj:llä ei ollut tarkoitus hyödyntää Procket Networks -nimisen yrityksen tuotteen ohjelmistoa mitenkään omissa tuotteissaan. Evaluoinnin tarkoituksena oli tutkia onko Procket Networksista missään vaiheessa täydentämään yhteistyökumppanin Cisco Systemsin tarjonta ylemmässä suorituskykyluokassa. Nokia Networksin kilpailijan Ericssonin ja Juniper Networksin yhteistyö oli otettu markkinoilla hyvin vastaan ja Nokia Oyj:n päättävät johtajat halusivat kokeilla samanlaista joidenkin aloittelevien yritysten kanssa. Edellisen lähimmän esimieheni Jarmo Hillon mukaan Procket Networks oli yksi lupaavimpia.

Minua houkuteltiin Nokian sisällä sekä toiselle osastolle että toiseen yksikköön mutta en ollut halukas jatkamaan.

Tammikuussa 2002 hain Helsingin Sanomissa julkaistua Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun tietohallintopäällikön virkaa. Minut valittiin virkaan 5.2.2002 ja otin viran vastaan 11.2.2002.

Irtisanouduin Nokia Oyj:n palveluksesta 12.2.2002 siten, että työsuhteeni päättyi 12.4.2002. Minulta kysyttiin, että olenkohan ihan varma että haluan irtisanoutua. Samantapaisia vihjailuja kuulin useilta muiltakin tahoilta. Ihmettelin silloin asiaa.

Alkuvuodesta 2002 osallistuin Nokialla vielä aloitteestani tehtyyn Proof of Design (PoD) -arkkitehtuurin määrittelyyn ja testauksen suunnitteluun sekä annoin konsultaatiota uusien teknologioiden kehitystyölle.

Jaettuani työstämäni materiaalin asianosaisille ja luovutettuani keskeneräiset tehtäväni toiselle henkilölle sekä dokumentoituani työtehtäväni työtodistusta varten perustuen puolivuosittaisiin tulostavoitteisiin ja niihin projekteihin yhteystietoineen, joissa olin ollut osallisena, jäin vuosilomalle 6.3.2002 alkaen.

Nokia Networksin aikaisen työurani loppuvaiheessa olin avainhenkilö ja hankekohtainen sisäpiiriläinen. Palkkaluokkani (Nokia Grade) oli 10 (10A). Nokia Networksin aikaisen esimieheni Jukka Kyrönahon 8.3.2002 arvioimana työtehoni on ollut "Exceptional" (Performance Evaluation 1.1.2001-31.12.2001). Olin ollut avaintehtävissä (key role) jo Helsinki-Espoo laajuisen laboratorioverkon suunnitteluaikoina. Kuuluin kahteen optio-ohjelmaan (1999 B ja 2001 AB) ja yhteen lisäallokaatioon (2001 4Q), joista vaihdettuani työpaikkaa sain mukaani yhden optio-ohjelman (1999 B) mukaiset optiot. Lopulta nekin osoittautuivat arvottomiksi.

Aloitin Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun tietohallintopäällikkönä 15.4.2002 ja jouduin käsittämättömiin hankaluuksiin. Epäilen, että olin tuolloin tarkkailun, teknisen tarkkailun ja telepakkokeinojen käytön kohteena, ja että yksityiselämääni liittyviä asioita ilmaistiin sivullisille ja muille ulkopuolisille. Lisäksi epäilen, että minusta on levitetty valheellisia tietoja ja vihjauksia.

Myöhemmin Aarne Kantokoski Nokia Oyj:stä otti minuun yhteyttä ja minulle tarjottiin teknologiapäällikön (Technology Manager, Nokia Grade 10) tehtäviä. Kävin työpaikkaneuvottelussa Helsingissä 11.11.2002 ja työsopimus, joka oli jo Nokia Oyj:n puolelta allekirjoitettu, lähetettiin minulle edelleen allekirjoitettavaksi. Neuvottelussa olivat mukana Nokia Networksin puolelta Aarne Kantokoski ja Heikki J. Koskinen.

Nokian työsuhteen olisi pitänyt alkaa 1.1.2003 mutta katsoin silloin olevani työkyvytön enkä voinut ottaa tehtävää vastaan.

Olin saanut Nokia Networksin aikaisen esimieheni Jukka Kyrönahon allekirjoittaman työtodistuksen vasta toukokuussa 2002. Työtodistuksessa oli virheellistä ja harhaanjohtavaa tietoa ohjelmapäällikön (Program Manager) työtehtävien järjestyksen osalta. Lisäksi työtodistuksessa oli virheellistä ja harhaanjohtavaa tietoa työtehtävieni vastuukysymysten osalta. Olin soittanut puhelimitse toukokuussa 2002 Nokia Networksin aikaiselle esimiehelleni Jukka Kyrönaholle hänen allekirjoittamansa työtodistuksen johdosta heti kun sen postitse sain. Nokia Networksin aikaisen esimieheni Jukka Kyrönahon mielipide silloin oli se että työtodistus oli ihan hyvä ja että sitä ei tarvitse muuttaa. Huolestuin asiasta otettuani työpaikkakiusaamisen osalta yhteyttä ensimmäisen kerran 5.2.2007 puhelimitse Uudenmaan työsuojelupiiriin. Lopulta Nokia Networksin aikainen työtodistukseni korjattiin vaatimuksieni mukaisesti ja sain Nokia Oyj:n henkilöstöosaston (Human Resources) 23.3.2007 allekirjoittaman korjatun työtodistuksen postitse 26.3.2007.

Jälkikäteen arvioiden vaikuttaa siltä, että Nokia Networksin aikaista työtodistustani oli tahallisesti vääristelty. Ilmeisesti minut on haluttu takaisin Nokia Oyj:n palvelukseen tai minua on pidetty liian vaarallisena kilpailijana ja työurani on haluttu tuhota. Olin dokumentoinut työtehtäväni Nokia Networksin aikaiselle esimiehelleni perustuen puolivuosittaisiin tulostavoitteisiin ja niihin projekteihin yhteystietoineen, joissa olin ollut osallisena. Dokumentoimani työtehtävät vastasivat tässä blogissa ja korjatussa työtodistuksessani esitettyä kuvausta.

Myöhemmin ilmeni, että Nokia Oyj:n henkilöstöjärjestelmän sisällössä on epätäydellistä tietoa lähimpien esimiesteni osalta ajalta 1.12.1997-31.3.2000. Lisäksi myöhemmin ilmeni, että Nokia Oyj:n henkilöstöjärjestelmän sisällössä on virheellistä tietoa lähimpien esimiesteni osalta ajalta 1.4.2000-12.4.2002. Nokia Oyj:n henkilöstöjärjestelmään on virheellisesti kirjattu, että lähimpänä esimiehenäni on ollut ajalla 1.2.2001-30.9.2001 silloinen osaston johtaja Heikki J. Koskinen ja hänen esimiehenään on ollut silloinen yksikön vetäjä Ari Juhani Virtanen. Nokia Oyj:n henkilöstöjärjestelmän sisällöstä ja edelliseltä lähimmältä esimieheltäni Jarmo Hillolta saamistani puolivuosittaisista tulostavoitteistani kuitenkin ilmenee, että työskennellessäni ohjelmapäällikkönä ja teknologiapäällikkönä ajalla 1.1.2001-30.9.2001 lähimpänä esimiehenäni on todistettavasti ollut FlexiGatewayn laite- ja ohjelmistoarkkitehtuurin määrittelyä sekä teknistä evaluointiryhmää vetänyt Jarmo Hillo ja hänen esimiehenään on ollut silloinen osaston johtaja Heikki J. Koskinen. Osaston johtajan Heikki J. Koskisen esimiehenä on ollut silloinen yksikön vetäjä Ari Juhani Virtanen. Työskennellessäni teknologiapäällikkönä ajalla 1.10.2001-12.4.2002 lähimpänä esimiehenäni oli työtodistukseni allekirjoittanut Jukka Kyrönaho ja hänen esimiehenään oli osaston johtaja Heikki J. Koskinen.

Olen tehnyt 28.11.2008 Nokia Oyj:n henkilöstöjärjestelmän sisällössä olevista virheellisistä lähintä esimiestäni koskevista tiedoista rekisteritietojen korjaamisvaatimuksen ja 29.11.2008 siihen täydennyksen. Nokia Oyj ei ole suostunut korjaamaan virheellistä lähintä esimiestäni koskevaa tietoa ajalta 1.2.2001-30.9.2001. Haluan tietää kuka tai ketkä ovat ne henkilöt, jotka vastaavat Nokia Oyj:n henkilöstöjärjestelmän sisällöstä. Haluan tietää kuka on Nokia Oyj:n henkilöstöjärjestelmän rekisteriasioista vastaava henkilö ja kuka on Nokia Oyj:n henkilöstöjärjestelmän rekisteriasioiden yhteyshenkilö. Nokia Oyj ei ole suostunut lähettämään minulle Nokia Oyj:n henkilöstöjärjestelmän rekisteriselostetta. Nokia Oyj ei ole vastannut yksityiskohtaisesti henkilötietolain (523/1999) 6 luvun 24 §:n mukaisiin tietojen luovutusvaatimuksiini liittyen Nokia Oyj:n henkilöstöjärjestelmän tietojen käsittelyyn. En ole saanut nähtäväkseni Nokia Oyj:n henkilöstöjärjestelmän rekisteriselostetta vaikka olen sitä vaatinut.

Olen saanut 14.10.2008 Nokia Oyj:n ylläpitämän henkilöstö- ja palkkahallinnon rekisterin rekisteriselosteen tiedokseni. Lähetin 22.10.2008 Nokia Oyj:n ylläpitämän henkilöstö- ja palkkahallinnon rekisterin rekisteritietojen tarkastuspyyntöni saantitodistuskirjeenä henkilörekisterin vastuuhenkilölle Outi Taivaiselle. Itella Oyj:n lähetysten seurantahaun tuloksen ja saamani tositteen mukaan Mikko Pakarinen -niminen henkilö oli luovuttanut 23.10.2008 Nokia Oyj:n ylläpitämän henkilöstö- ja palkkahallinnon rekisterin (Fenix) rekisteritietojen tarkastuspyyntöni sisältävän saantitodistuskirjeen Henri Niemi -nimiselle henkilölle eikä vastaanottajalle Outi Taivaiselle kuten olin halunnut. Olin merkinnyt saantitodistuskirjeeseen luovutusehdoksi "Vain vastaanottajalle henkilökohtaisesti". Olen saanut Itella Oyj:n työntekijä Jaana Tammelta 21.11.2008 päivätyn kirjallisen selvityksen asiasta. Selvityksessä katsotaan, että "Pahoittelen, että palvelussamme on tapahtunut virhe. Kuljettajan kanssa on keskusteltu asiasta ja kyseessä on ollut inhimillinen erehdys". Itella Oyj:n työntekijä Jaana Tammen mukaan "Kuljettajallamme ei ole pääsyä Nokian toimipisteeseen. Nokialle osoitetut lähetykset jätetään kuittausta vastaan yrityksen tavaran vastaanottoon. Lähetyksen on kuitannut yrityksen tavaran vastaanotossa työskentelevä henkilö nimeltä Henri Niemi".

Nokia Oyj:n optiorekisterin osalta olen saanut vain osittaiset tiedot vaikka olen pyytänyt 19.11.2008 kaikki minua koskevat tiedot. Nokia Oyj:n ja/tai Nokian lakiosaston on pidettävä kirjaa niistä henkilöistä, jotka osallistuvat yritysostoihin. En ole saanut Nokia Oyj:ltä ja/tai Nokian lakiosastolta vaatimaani tietoa liittyen siihen, että olin hankekohtainen sisäpiiriläinen mm. Amber Networks -nimisen yhtiön oston osalta vuonna 2001 enkä myöskään niistä uuden teknologian evaluointiprojekteista, joihin työskentelyaikanani 1.12.1997-12.4.2002 osallistuin. Nokia Oyj on lähettänyt minulle myönnetyistä optioista ilmoitukset. Olen saanut Nokian lakiosastolta vuonna 2001 sähköpostitse ilmoituksen että en saa osallistua osakekauppoihin Amber Networks -nimisen yhtiön oston aikana.

Nokian lakiosasto (Legal) oli antanut tiedon tai määräyksen, jonka mukaan he toimittavat työtodistuksen ja muuta heillä ei ole toimittaa. Olen asioinut seuraavien Nokia Oyj:n HR-palvelun (Human Resources, henkilöstöosasto) työntekijöiden kanssa: Sari Lehtonen ja Johanna Mikkola. Nokia Oyj:n optiorekisterin (Nokia Equity Register) osalta olen asioinut Marjo Hörkkö -nimisen Nokia Oyj:n työntekijän kanssa. Lisäksi asioin Nokia Oyj:n palkanlaskennan työntekijä Eija Jerkun kanssa.

Helsingin Sanomissa 24.9.2002 julkaistun haastattelun mukaan Nokian vuosien 1996-2002 aikainen turvallisuusjohtaja Jaakko Häyhtiö on aiemmin työskennellyt mm. suojelupoliisin valvontaosaston (aiemmin valvontatoimiston) päällikkönä vuosina 1982-1986. Haastattelun mukaan suojelupoliisin valvontaosasto oli todellisuudessa vastavakoiluosasto, jonka tehtävänä oli ennakolta torjua ulkomaisten tiedustelupalvelujen urkintaa Suomessa. Saman haastattelun mukaan silloinen suojelupoliisin valvontaosaston päällikkö palkattiin Nokiaan turvallisuuspäälliköksi vuonna 1986 huolehtimaan siitä, ettei Nokian liiketoiminta kärsi tietovuotojen tai teollisuusvakoilun vuoksi. Turvallisuusjohtajaksi hänet nimitettiin vuonna 1996.

Helsingin Sanomissa 24.9.2002 julkaistun haastattelun mukaan Nokian vuosien 1996-2002 aikaisella turvallisuusjohtaja Jaakko Häyhtiöllä oli hyvät keskusteluyhteydet Suomen viranomaisiin. Haastattelussaan hän toteaa, että "Monista paikoista löytyy edelleen joku tuttu ja siitä on hyötyä".

Saman haastattelun mukaan Nokian vuosien 1996-2002 aikainen turvallisuusjohtaja Jaakko Häyhtiö oli jäämässä eläkkeelle vuoden 2003 alusta lähtien.

Nokian myöhempi turvallisuusjohtaja Urho Ilmonen on ollut kuultavana asiantuntijana mm. hallituksen esityksen HE 125/2003 vp sähköisen viestinnän tietosuojalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi valiokuntakäsittelyssä (LiVM 13/2004 vp).

Vuoden 2005 hallituksen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen mukaan Nokia luopui FlexiGateway-ohjelman tuotekehityksestä vuonna 2004 ja on kirjannut niistä arvonalennukset konsernitilinpäätökseensä (vuonna 2004 65 milj. euron arvonalentumisen FlexiGateway- ja Horisontal Technology -järjestelmien aktivoiduista tuotekehitysmenoista, vuonna 2003 26 milj. euron ja 43 milj. euron arvonalennuksen FlexiGateway- ja Metrosite -järjestelmien aktivoiduista tuotekehitysmenoista ja vuonna 2003 151 milj. euron arvonalennuksen Amber Networksin hankinnasta syntyneestä liikearvosta). Ilmeisesti Nokia ei lopulta saanut FlexiGateway-tuotetta valmiiksi markkinoille. Nokian GGSN:ää vastaava verkkoelementti Nokia Flexi Intelligent Service Node (ISN) perustui vuonna 2006 FlexiServeriin.

Riverstone Networks on nykyisin osa Alcatel-Lucentia. Redback Networks on nykyisin osa Ericssonia. Foundry Networks on nykyisin osa Brocade Communications Systemsiä. Extreme Networks jatkaa itsenäisenä yhtiönä. Nokia Networks oli aiemmin toukokuussa 2002 tehnyt yhteistyösopimuksen Redback Networksin kanssa ja hyödynsi sen tuotteita kiinteän verkon laajakaista-liiketoiminnassaan.

Nokia Oyj:n lehdistötiedotteiden 3.12.2004 mukaan Nokian verkkoliiketoiminnan johtaja Sari Baldauf erosi Nokia Oyj:n palveluksesta joulukuussa 2004 ja Nokian silloinen matkapuhelinverkoista vastaava johtaja J.T. Bergqvist irtisanoutui Nokia Oyj:n palveluksesta 31.1.2005 lähtien. Nokia Oyj:n lehdistötiedotteen 2.4.2007 mukaan Nokia Oyj:n ja Siemens AG:n yhteisyritys, Nokia Siemens Networks, aloitti toimintansa 1.4.2007. Ari Juhani Virtanen työskenteli myöhemmin Elektrobit Oyj:n palveluksessa.

Nokia Oyj:n pörssitiedotteen 7.8.2013 mukaan Nokia on ostanut Siemensin osuuden Nokia Siemens Networksista. Yritysjärjestelyn myötä Nokia Siemens Networksin uudeksi nimeksi tuli Nokia Solutions and Networks, josta käytettiin myös lyhennettä NSN. Nokia Oyj on ilmoittanut pörssitiedotteissaan 3.9.2013 että Microsoft ostaa olennaisilta osin koko Nokian Devices & Services -liiketoiminnan, mukaan lukien matka- ja älypuhelimet. Nokialle jäävät CTO (Chief Technology Office) -yksikkö ja patenttivalikoima. Tämä yritysjärjestely on toteutunut 25.4.2014. Verkkoinfrastruktuuriyhtiö NSN, kartta- ja sijaintipalveluyritys HERE sekä teknologiakehitykseen ja lisensointiin keskittyvä Advanced Technologies muodostivat Nokian liiketoiminnan perustan. Strategia-arvioinnissaan 29.4.2014 Nokia Oyj on ilmoittanut että NSN:n uudeksi nimeksi tulee Networks ja Advanced Technologies -yksikön uudeksi nimeksi tulee Technologies. Nokia Oyj on ilmoittanut 15.4.2015 aikomuksestaan ostaa verkkoinfrastruktuuriyhtiö Alcatel-Lucentin ja myyvänsä kartta- ja sijaintipalveluyritys HEREn. Kartta- ja sijaintipalveluyritys HERE on myyty 4.12.2015. Nokia Oyj on hankkinut 4.1.2016 lähes 80 prosentin määräysvallan verkkoinfrastruktuuriyhtiö Alcatel-Lucentista. Nokia Oyj on ilmoittanut tarjoavansa 14.1.2016 alkaen yhdistynyttä tuotevalikoimaa asiakkailleen. Nokia Oyj on ilmoittanut 2.11.2016 saattaneensa päätökseen verkkoinfrastruktuuriyhtiö Alcatel-Lucentin ostamisen.

Vuosien 1998-2001 aikana tein yhteistyötä uuden teknologian evaluointiprojektien ja niihin liittyvien yritysostojen osalta mm. Nokia Ventures Organizationin varatoimitusjohtajan Markku Rauhamaan ja hänen lähipiirinsä kanssa. Kuten suomenkielisessä Wikipediassa kerrotaan ko. Markku Rauhamaa on visionääri ja hänen tehtävänään on päätellä mihin suuntaan Nokia Oyj:n kannattaa suuntautua ja investoida. Varatoimitusjohtaja Markku Rauhamaan lähipiiriin kuuluivat tuolloin mm. Seppo Pyhälammi, Ilkka Aartolahti ja osittain myös Kaj Häggman.

Julkisten veroluettelotietojen mukaan Nokia Ventures Organizationin varatoimitusjohtaja hankki vuonna 2000 ansio- ja pääomatuloja yhteensä 5.066.463,83 euroa (n. 30,1 miljoonaa markkaa) ja oli MTV3:n verkkosivuilla julkaistujen vuoden 2000 verotietojen mukaan Suomen palkka- ja pääomatuloja saaneiden listalla 94.

Jälkikäteen arvioiden vaikuttaa siltä, että Nokian turvallisuusosasto on kertonut yksityiselämääni liittyviä asioita esimiesasemassa oleville henkilöille kuten Nokia Ventures Organizationin varatoimitusjohtajalle. Epäilen, että terveyshistoriaani koskevia tietoja on hyödynnetty uuden teknologian evaluointiprojektien ja niihin liittyvien yritysostojen osalta. Irtisanouduttuani Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun palveluksesta ilmeni myöhemmin että muun muassa sairausdiagnoosiani oli vääristelty. Ilmeisesti tässä on ollut tarkoituksena peitellä marraskuun 2001 - tammikuun 2002 aikaisia ja sen jälkeisiä tapahtumia. Pelkästään hoitoyhteenvedossani esiintyvä virheellinen diagnoosimerkintä (F22.0) korjattiin vaatimuksestani 1.8.2007.

Lähteet

1. Muistiinpanot 1997-2002
2. Nokia Employment Certificate 1.12.1997-12.4.2002
3. Nokia työsopimus 1.1.2003
4. Nokia Oyj:n lehdistötiedote 25.7.2001 "Nokia to Acquire Amber Networks for $421 Million" (13.10.2007): www.nokia.com
5. Nokia Oyj:n lehdistötiedote 15.11.2001 "Nokia launches the Nokia ASR 2020 leased-line IP edge router for ANSI markets" (31.10.2007): www.nokia.com
6. Nokia Oyj:n lehdistötiedote 20.2.2002 "Nokia unveils uniform platform technology for All-IP mobility networks" (13.10.2007): www.nokia.com
7. Nokia Oyj:n lehdistötiedote 22.5.2002 "Nokia Makes Investment In Redback Networks" (21.11.2011): www.nokia.com
8. Nokia Oyj:n lehdistötiedote 4.6.2002 "Nokia ASR 2020 brings Multiservice IP to the Edge" (3.10.2008): www.nokia.com
9. Network World 15.1.2003 "Nokia kills Amber Networks router" (3.10.2008): www.networkworld.com
10. Nokia Oyj:n lehdistötiedotteet 18.2.1999, 13.12.1999, 28.6.2001, 29.8.2001, 3.12.2004 ja 2.4.2007 (14.4.2006, 13.1.2007, 13.10.2007, 18.2.2009, 30.3.2015): www.nokia.com
11. Nokia Product Catalog, Backbone © Nokia 2002 (1.3.2004): www.nokia.com
12. Helsingin Sanomat 24.9.2002 "Kylmän sodan takuumies Nokiassa"
13. Nokia vuonna 2005 (14.4.2006): www.nokia.com
14. Flexi ISN rel3 datasheet (14.1.2007): www.nokia.com
15. Nokian osakekurssi (NOK1V) 1.1.2000-31.12.2000 ja 1.1.2000-31.12.2006 (4.11.2007): www.taloussanomat.fi
16. Wikipedia (29.5.2008, 30.5.2009, 3.8.2013): www.wikipedia.org
17. MTV3 Internet: Uutiset - Bulleting (30.3.2008): www.mtv3.fi
18. The RIPE Database (nipl.com: 195.10.160.0-195.10.167.255): www.ripe.net
19. Riverstone Networks - Wikipedia, the free encyclopedia (21.11.2011): www.wikipedia.org
20. Redback Networks - Wikipedia, the free encyclopedia (21.11.2011): www.wikipedia.org
21. Foundry Networks - Wikipedia, the free encyclopedia (21.11.2011): www.wikipedia.org
22. Extreme Networks - Wikipedia, the free encyclopedia (21.11.2011): www.wikipedia.org
23. Talouselämä 8.3.2005 "Nokia on auttamattomasti jäljessä" (6.8.2013): www.talouselama.fi
24. Käyntikortit ja muu annettu materiaali
25. Kuitit, sopimukset ja tositteet
26. Lakiviitteet FINLEX: www.finlex.fi
27. Hallituksen esitykset: www.eduskunta.fi
28. Sähköpostikirjeenvaihto