Sunday, August 31, 2008

Ensimmäinen kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle (the first official complaint to The Parliamentary Ombudsman of Finland)

Koska en ollut saanut ilmoitusta telepakkokeinojen (enkä teknisen tarkkailun) käytöstä enkä tiennyt syytä mahdolliselle tutkinnalle (tai rikosten ennalta estämiselle / rikoksen selvittämiselle) tein vuoden 2002 aikaisten tapahtumien johdosta ensimmäisen kantelun (dnro 2403) eduskunnan oikeusasiamiehelle 14.9.2004.

Kantelussani arvostelen Joensuun poliisilaitoksen ja/tai suojelupoliisin menettelyä ja pyydän eduskunnan oikeusasiamiestä mm. selvittämään ovatko kantelun kohteena olevat viranomaiset syyllistyneet lainvastaiseen menettelyyn ainakin seuraavin osin: toimivallan ylitys, harkintavallan väärinkäyttö, hallinnon vastainen menettely ja perusoikeuksien loukkaus.

Eduskunnan oikeusasiamiehelle tekemääni kanteluun saamassani vastauksessa (dnro 2403/4/04, päivätty 9.11.2004) apulaisoikeusasiamies Ilkka Rautio katsoo, että "kirjoituksessanne esitetyn sekä asiassa saadun muun selvityksen perusteella asiassa ei ole ilmennyt aihetta epäillä lainvastaista menettelyä tai velvollisuuden laiminlyöntiä". Apulaisoikeusasiamies Ilkka Rautio toteaa myös, että "oikeusasiamiehellä ei ole toimivaltaa määrätä poliisin pakkokeinojen käyttämisestä, esimerkiksi telekuuntelun lopettamisesta tai siitä ilmoittami­sesta".

Poliisilain (493/1995) 3 luvun 33 §:n mukaan poliisimiehen on teknisen tarkkailun, televalvonnan tai telekuuntelun päätyttyä ilmoitettava toimenpiteestä sen kohteena olleelle henkilölle, jollei ilmoittaminen vaaranna tiedonhankinnan tarkoitusta tai rikoksen esitutkintaa.

Pakkokeinolain (450/1987) 5 a luvun 11 §:n 2 momentin mukaan: "Kun asia on saatettu syyttäjän harkittavaksi tai esitutkinta muuten on päätetty lopettaa, epäillylle on ilmoitettava häneen kohdistetuista tässä luvussa tarkoitetuista pakkokeinoista. Jollei asiassa ole päätetty tutkinnan lopettamisesta tai asiaa saatettu syyttäjän harkittavaksi vuoden kuluttua pakkokeinon käytön lopettamisesta, pakkokeinon käytöstä on viimeistään tällöin ilmoitettava epäillylle. Tuomioistuin voi tutkinnanjohtajan esityksestä tärkeästä tutkinnallisesta syystä päättää, että ilmoitus saadaan tehdä myöhemmin tai että se saadaan jättää tekemättä."

Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian vastauksessa (dnro 2403/4/04) apulaisoikeusasiamies Ilkka Rautio toteaa mm. että "ilmoitus (telekuuntelun käytöstä) tehdään siis vain epäillylle - ei siis kaikille niille henkilöille, joiden kanssa hän on ollut puhelinyhteydessä ja joiden keskustelut epäillyn kanssa ovat tulleet kuunnelluiksi", ja edelleen, että "Mahdollisuudet reagoida epäiltyyn puhelinkuunteluun ennen kuin asiasta on ilmoitettu epäilylle, ovat käytännössä varsin rajalliset". Lisäksi apulaisoikeusasiamies Ilkka Rautio toteaa, että "Sen jälkeen kun poliisi ilmoittaa kuuntelusta epäillylle, hän voi käyttää kaikki ne oikeussuojakeinot, joita yleensäkin on käytettävissä, mikäli hän katsoo viranomaisten menetelleen virheellisesti".

Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian vastauksessa (dnro 2403/4/04) on virheellinen käsitys luottamuksellisten teletunnistetietojen säilytyksen osalta. Vastauksen mukaan "1.9.2004 voimaan tullut sähköisen viestinnän tietosuojasta annettu laki velvoittaa yksityisiä telepalvelujen tarjoajia säilyttämään luottamukselliset teletunnistetiedot kahden vuoden ajan". Tämä käsitys on oikaistu 11.1.2005 viestintäviraston vastauksessa (nro 1312/579/2004). Sähköisen viestinnän tietosuojalain (516/2004) 3 luvun 15 §:n 1 momentin mukaan: "Teleyrityksen on tallennettava tunnistamistietojen käsittelystä yksityiskohtaiset tapahtumatiedot. Tapahtumatiedoista on käytävä ilmi käsittelyn ajankohta, kesto ja käsittelijä. Tapahtumatiedot on säilytettävä kaksi vuotta niiden tallentamisesta."

Lopuksi eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian vastauksessa (dnro 2403/4/04) todetaan, että "Asiaa ratkaistessaan apulaisoikeusasiamiehellä oli käytettävissään Joensuun poliisilaitokselta puhelimitse saatu selvitys".

Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian vastauksen (dnro 2403/4/04, päivätty 9.11.2004) on antanut tiedoksi neuvontalakimies Petri Rouhiainen.

Koska minuun ei ole oltu yhteydessä asiaa selvitettäessä päätin jatkaa tapauksen käsittelyä.

Eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisun (apulaisoikeusasiamies Ilkka Raution kannanotto, eoak 137/2004, päivätty 16.12.2004) mukaan pakkokeinoista ilmoittamatta jättäminen on vastoin Suomen perustuslain (731/1999) 10 luvun 118 §:n mukaista periaatetta, jonka mukaan: "Jokaisella, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai vahinkoa virkamiehen tai muun julkista tehtävää hoitavan henkilön lainvastaisen toimenpiteen tai laiminlyönnin vuoksi, on oikeus vaatia tämän tuomitsemista rangaistukseen sekä vahingonkorvausta julkisyhteisöltä taikka virkamieheltä tai muulta julkista tehtävää hoitavalta sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään." Jokaisen oikeus vaatia virkamiestä vastuuseen toimistaan jää vaille merkitystä, jos kohde ei edes tiedä, että hänen yksityisyyteensä on puututtu.

Minuun kohdistuvalle televalvonnan, telekuuntelun ja/tai teknisen tarkkailun käytön ilmoittamatta jättämiselle tai käytön jatkamiselle ei ole Suomen laissa ja eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisussa (apulaisoikeusasiamies Ilkka Raution kannanotto, eoak 137/2004, päivätty 16.12.2004) määriteltyä laillista perustetta vaan ilmoittamatta jättämisellä tai käytön jatkamisella pyritään suojelemaan rikosoikeudelliselta vastuulta tapaukseni käsittelyyn osallistuneita poliisiviranomaisia, muita viranomaisia ja muita asiaan osallistuneita henkilöitä sekä yhteisöjä kuten oikeuskanslerille tekemästäni kantelun (dnro 1268/1/07) kuvauksesta ilmenee. Tässä on ja on ollut tarkoituksena tahallisesti pitkittää tapaukseni käsittelyä siten, että poliisitutkintapyynnössäni mainittujen ja siihen liittyvien sekä oikeuskanslerille tekemissäni kanteluissa (dnro 1268/1/07 ja dnro 1223/1/2009) kuvattujen ja täydennettyjen rikosten syyteoikeus vanhenee.

Lähteet

1. Muistiinpanot 2004-2006
2. Kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle (dnro 2403), päivätty 14.9.2004
3. Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian vastaus (dnro 2403/4/04), päivätty 9.11.2004
4. Viestintäviraston vastaus (nro 1312/579/2004), päivätty 11.1.2005
5. Lakiviitteet FINLEX: www.finlex.fi
6. Eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisut: www.oikeusasiamies.fi
7. Sähköpostikirjeenvaihto


Ensimmäisen eduskunnan oikeusasiamiehelle tekemäni kantelun (dnro 2403) kirjoitushetkellä Euroopan ihmisoikeussopimuksessa säädettiin mm. seuraavaa:

Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan (Oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta) mukaan "1. Jokaisella on oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämäänsä, kotiinsa ja kirjeenvaihtoonsa kohdistuvaa kunnioitusta. 2. Viranomaiset eivät saa puuttua tämän oikeuden käyttämiseen, paitsi kun laki sen sallii ja se on välttämätöntä demokraattisessa yhteiskunnassa kansallisen ja yleisen turvallisuuden tai maan taloudellisen hyvinvoinnin vuoksi, tai epäjärjestyksen tai rikollisuuden estämiseksi, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, tai muiden henkilöiden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi."

Euroopan ihmisoikeussopimuksen 17 artiklan (Oikeuksien väärinkäytön kielto) mukaan "Minkään tässä yleissopimuksessa ei saa tulkita suovan millekään valtiolle, ryhmälle tai henkilölle oikeutta ryhtyä sellaiseen toimintaan tai tehdä sellaista tekoa, jonka tarkoituksena on tehdä tyhjäksi jokin tässä yleissopimuksessa tunnustettu oikeus tai vapaus tai rajoittaa niitä enemmän kuin tässä yleissopimuksessa on sallittu."