Olen valittanut 22.12.2014 Turun hallinto-oikeuden tekemästä päätöksestä (14/0664/2, dnro 00892/14/1203, päivätty 24.11.2014) valitusosoituksen mukaisesti korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitukseni diaarinumero korkeimmassa hallinto-oikeudessa on 4054/1/14.
Olen saanut korkeimman hallinto-oikeuden vastaselityspyynnön ja poliisihallituksen lausunnon (ID-1555546314, päivätty 24.2.2015) tiedokseni postitse 9.3.2015. Poliisihallituksen lausunnon ovat allekirjoittaneet poliisijohtaja Tomi Vuori ja poliisihallituksen rekisterinpitopäällikkö Jari Råman. Olen antanut 22.3.2015 vastaukseni poliisihallituksen lausuntoon ja 24.3.2015 vastaukseeni täydennyksen. Lisäksi olen antanut 26.8.2015 sovitusti toisen täydennyksen vastaukseeni poliisihallituksen lausuntoon. Asiassa aikaisemmin kertyneet asiakirjat ovat nähtävinä korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Ne voidaan myös toimittaa lähimpään käräjäoikeuteen nähtäväksi.
Lausunnossaan (POL-2014-519, ID-1555546314, päivätty 24.2.2015) poliisihallitus valehteli korkeimmalle hallinto-oikeudelle: "poliisissa ei Poliisihallituksen tiedon mukaan ole tai ole ollut vireillä sellaista asiaa, johon pyydetyt poliisin tietojärjestelmien käyttölokitiedot ovat tai olisivat voineet vaikuttaa viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999, julkisuuslaki) 11 §:n 1 momentin edellyttämällä tavalla".
Poliisihallitus on aloittanut toimintansa 1.1.2010. Poliisihallitus on ollut tietoinen poliisitutkintapyynnöstäni ja sen käsittelystä.
Koska esitutkintalain (449/1987) 14 §:n 2 momentin mukaan "Poliisimiehen tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkintaa johtaa kuitenkin aina virallinen syyttäjä lukuun ottamatta rikesakkoasiana ja rangaistusmääräysmenettelyssä käsiteltäviä asioita", tein 1.8.2005 Mikkelin kihlakunnan poliisilaitoksen menettelystä kantelun sekä Suomen eduskunnan oikeusasiamiehelle (dnro 2256) että poliisiylijohtajalle. Kanteluissani pyydän, että eduskunnan oikeusasiamies ja poliisiylijohtaja ryhtyvät asiassa tarpeellisiin toimenpiteisiin lainmukaisen poliisitutkinnan suorittamiseksi.
Sisäasiainministeriön poliisiosaston poliisiylitarkastaja Jouni Välkki lähetti Itä-Suomen lääninhallituksen poliisiosaston Joensuun alueelliseen palveluyksikköön osoittamassa kirjeessään (SM-2005-2278/Ti-2, päivätty 3.8.2005) kanteluni edelleen Itä-Suomen läänin poliisin lääninjohdon käsiteltäväksi.
Poliisin hallinnosta annetun lain (110/1992) 1 §:n perusteluissa (26.6.2009/497) todetaan, että "Sisäasiainministeriössä ja lääninhallituksessa tämän lain voimaan tullessa vireillä olevat poliisitointa koskevat asiat, tehdyt sopimukset ja sitoumukset sekä niistä johtuvat oikeudet ja velvollisuudet, jotka tämän taikka muun lain tai asetuksen mukaan kuuluvat tämän lain voimaan tulon jälkeen Poliisihallitukselle, siirtyvät Poliisihallitukselle" ja että "Jos Poliisihallituksen toimialaan kuuluva tehtävä on muualla lainsäädännössä säädetty sisäasiainministeriön, poliisin ylijohdon, lääninhallituksen tai poliisin lääninjohdon hoidettavaksi, Poliisihallitus hoitaa näitä tehtäviä ja käyttää niihin liittyvää toimivaltaa tämän lain voimaan tulon jälkeen, jollei toisin säädetä".
Vastauksessani 22.3.2015 poliisihallinnon lausuntoon totean, että "Kuten olen jo aiemmin todennut minua pidetään lainvastaisesti ns. salaisten tiedonhankintakeinojen ja/tai salaisten pakkokeinojen kohteena, kotirauhaani rikotaan, postiliikennettäni, tietoliikenneyhteyksiäni sekä televiestintääni häiritään ja minua estetään hankkimasta todisteita." ja että "Valitukseni osalta voin lähettää materiaalia enemmänkin jos korkein hallinto-oikeus niin haluaa. Päivitetty blogini löytyy osoitteesta http://mpan-weblog.blogspot.com/."
Olin keskustellut 25.8.2015 puhelimitse korkeimman hallinto-oikeuden esittelijä Lea Alénin kanssa. Hänen tavoitteenaan oli saada esittely valmiiksi syksyn 2015 aikana. Koska en ollut saanut korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä tai lisäselvityspyyntöjä tai poliisihallituksen selitystä, yritin tavoittaa 23.12.2015, 30.12.2015 ja 4.1.2016 esittelijä Lea Alénia kysyäkseni milloin esittely on valmis. Esittelijä Lea Alén ei vastannut puhelimeen. Korkeimman hallinto-oikeuden vaihteen mukaan hänen olisi pitänyt olla paikalla. Korkeimman hallinto-oikeuden kirjaamosta saamani tiedon mukaan asiaani ei oltu vielä esitelty. Asiaa käsittelevä jaosto ei ollut pitänyt istuntoa. Korkeimman hallinto-oikeuden kirjaamolla ei ollut tietoa onko esittelijä Lea Alén paikalla.
Olen saanut korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen (1333, dnro 4054/1/14, päivätty 14.4.2016) tiedokseni postitse 15.4.2016. Korkein hallinto-oikeus on hylännyt valitukseni ja oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimukseni. Kuten arvelinkin, tietojeni katselemista koskeva poliisin tietojärjestelmien käyttölokitietojen luovuttaminen minulle haluttiin estää. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen (1333, dnro 4054/1/14, päivätty 14.4.2016) ovat tehneet hallintoneuvokset Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen, Mika Seppälä ja Kari Tornikoski. Esittelijänä on toiminut oikeussihteeri Liisa Selvenius-Hurme. Ketä korkein hallinto-oikeus suojelee?
Minulla on mahdollisuus valittaa korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä kansainvälisiin tuomioistuimiin.
Olen lähettänyt 31.7.2017 ja 7.8.2017 sähköpostia Long Play -julkaisun toimitussihteeri Ilkka Karistolle ja päätoimittaja Anu Silfverbergille. Sähköposteissani olen antanut linkin tähän blogiini ja kysynyt, että kiinnostaako heitä juttuni julkaistavaksi. Sähköpostissani 31.7.2017 olen todennut, että "En tiedä miten voisin edetä asiassa ilman ulkopuolista apua. Minulla on mahdollisuus valittaa korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä kansainvälisiin tuomioistuimiin". En ole saanut sähköposteihini vastausta. Long Play -julkaisun päätoimittaja on vaihtunut. Päätoimittajana (tilanne 4.9.2017 - elokuu 2019) on työskennellyt Hanna Nikkanen.
Olin liittynyt Long Play -julkaisun sähköpostilistalle 3.1.2013. Perjantaikirjeessään toimituspäällikkö Anu Silfverberg kirjoittaa itselleen ajattelemisen arvoisista asioista ja mukana on myös muuta toimituksen näkökulmasta mielenkiintoista juttua. Sain viimeisen kerran Long Play -julkaisun uutiskirjeen 31.5.2019. En ole poistanut itseäni sähköpostilistalta. Olen liittynyt uutiskirjeen tilaajaksi uudelleen 26.7.2019. Edelleen sain viimeisen kerran Long Play -julkaisun uutiskirjeen 1.4.2022. En ole poistanut itseäni sähköpostilistalta. Olen yrittänyt liittyä uutiskirjeen tilaajaksi 17.4.2022. Olen saanut uutiskirjeen uudelleen alkaen 22.4.2022.
Olen lähettänyt 4.4.2018 ja 10.4.2018 sähköpostia toimittaja Rebekka Härköselle Lännen Median toimitukseen. Sähköposteissani olen antanut linkit tähän blogiini sekä blogini linkkiin "The Methods of Zersetzung" ja kysynyt, että kiinnostaako heitä juttuni julkaistavaksi. Sähköpostissani 4.4.2018 olen todennut, että "Nähdäkseni tässä on kaksi mahdollisuutta: joko ottaa yhteyttä Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettuun tai valittaa Euroopan unionin tuomioistuimeen (CJEU). Jälkimmäinen vaatisi avustavan lakimiehen palkkaamista, mistä minulla on jo huonoja kokemuksia, kts. blogini kohta "Sain oikeusapua vasta kolmannesta oikeusaputoimistosta (I was given legal advice from the third Public Legal Aid Office)"". Lännen Median päätoimittajana on työskennellyt Matti Posio. En ole saanut sähköposteihini vastausta.
Miksi media vaikenee? Ketä suojellaan?
Sähköpostissani 8.10.2018 olen tiedustellut Helsingin käräjäoikeudelta niiden henkilöiden nimiä, jotka Helsingin käräjäoikeudessa myöntävät tai ovat myöntäneet pakkokeinoihin, kuten telepakkokeinoihin, tekniseen tarkkailuun ja asuntokuunteluun, lupia. Olen saanut 12.10.2018 Helsingin käräjäoikeuden hallinnolliselta lakimieheltä Timo Kaksoselta sähköpostitse vastauksen, jonka mukaan "Pyytämäänne tietoa salaisia pakkokeinoja käsittelevistä käräjätuomareista ei voida luovuttaa". Vastauksessaan hallinnollinen lakimies Timo Kaksonen kirjoittaa mm. että "Teillä on halutessanne oikeus saada valituskelpoinen päätös, ja pyydän ilmoittamaan, mikäli haluatte sellaisen".
Sähköpostissani 13.10.2018 olen ilmoittanut Helsingin käräjäoikeuden hallinnolliselle lakimiehelle Timo Kaksoselle että haluan tiedusteluuni valituskelpoisen päätöksen. Sähköpostissani 13.10.2018 olen täydentänyt tiedusteluani ja vaatinut, että Helsingin käräjäoikeus lähettää minulle niiden henkilöiden nimet, jotka Helsingin käräjäoikeudessa myöntävät tai ovat myöntäneet alkaen 1.1.2000 sekä poliisi- että pakkokeinolain mukaisiin salaisiin pakkokeinoihin tai nyk. poliisilain (872/2011) mukaisiin salaisiin tiedonhankintakeinoihin ja pakkokeinolain (806/2011) mukaisiin salaisiin pakkokeinoihin lupia. Lisäksi olen sähköpostissani todennut, että vaatimukseni koskee erityisesti niitä salaisia tiedonhankintakeinoja tai salaisia pakkokeinoja, jonka kohteena olen tai olen ollut minä itse.
Olen saanut 22.10.2018 sähköpostitse Helsingin käräjäoikeuden käräjäsihteeri Pirjo Kuikan vastauksen pyyntööni itseäni koskevista tiedoista: "Oikeudenkäynnin julkisuudesta annetun lain 2 §:n 1 momentin mukaan telepakkokeinoja koskevien asioiden diaaritiedot ovat julkisia vasta, kun pakkokeinon käytöstä viimeistään on ilmoitettava rikoksesta epäillylle. Tämän säännöksen tulkintaan liittyy periaate, että käräjäoikeus ei myöskään anna tietoa siitä, että jollakin henkilöllä ei ole telepakkokeinoja. Diaarimme mukaan Teillä ei ole yhtään julkiseksi tullutta telepakkokeinoasiaa. Mahdollisista vielä salaisista telepakkokeinoasioista emme anna mitään tietoja. Emme anna edes sitä tietoa, onko jollakin henkilöllä tällaisia asioita." Olen noutanut 25.10.2018 Helsingin käräjäoikeuden asiakaspalvelusta Helsingin käräjäoikeuden päätöksen (dnro 168 P, päivätty 25.10.2018) muutoksenhakuohjeineen vaatimukseeni.
Olen ilmoittanut 31.10.2018 hyväksytysti Helsingin käräjäoikeuden kansliaan tyytymättömyyteni Helsingin käräjäoikeuden päätökseen (dnro 168 P, päivätty 25.10.2018). Olen saanut 1.11.2018 sähköpostitse ja 2.11.2018 postitse Helsingin käräjäoikeuden päätöksen (dnro 168 P, päivätty 25.10.2018) valitusosoituksineen tiedokseni. Helsingin käräjäoikeuden päätöksen on ratkaissut hallintojohtaja Kalevi Passila. Päätöksen mukaan Helsingin käräjäoikeus ei toimita minulle pyytämiäni Helsingin käräjäoikeuden käräjätuomareiden nimiä.
Ketä suojellaan?
Ilmoituksessani tyytymättömyydestä Helsingin käräjäoikeuden päätökseen (dnro 168 P, päivätty 25.10.2018) olen todennut, että "Minulla on mahdollisuus valittaa korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä (1333, dnro 4054/1/14, päivätty 14.4.2016) kansainvälisiin tuomioistuimiin tai muihin mahdollisiin juridisiin toimielimiin. Oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain (370/2007) 2 luvun 5 §:n 2 momentin mukaan "Tuomioistuin voi päättää, että perustiedot tulevat julkisiksi aikaisemmin"".
Olen kysynyt 3.12.2018 Helsingin käräjäoikeuden kansliasta sähköpostitse onko Helsingin käräjäoikeuden päätös (dnro 168 P, päivätty 25.10.2018) lainvoimainen. Olen saanut 3.12.2018 Helsingin käräjäoikeuden kirjaamosihteeri Rasmus Savirannalta sähköpostitse vastauksen, jonka mukaan "Päätös ei ole lainvoimainen, koska te olette valittaneet siitä. Asia siirtyy hovioikeuden käsiteltäväksi ensi viikolla". Olen kysynyt 4.1.2019 Helsingin käräjäoikeuden kansliasta sähköpostitse joko hovioikeus on käsitellyt asiaa. Olen saanut 4.1.2019 Helsingin hovioikeuden lainkäyttösihteeri kirjaamosihteeri Mikaela Dyrendahl-Nybliniltä sähköpostitse vastauksen, jonka mukaan "Asianne S 18/2824 käsitellään Helsingin hovioikeuden kansliassa 2". Olen lähettänyt 4.1.2019 Helsingin hovioikeuteen sähköpostin, jossa kysyn seuraavaa: "Milloin Helsingin hovioikeus käsittelee asiaa? Saanko päivämäärän, kiitos. Lähetetäänkö Helsingin hovioikeuden päätös minulle tiedoksi?". Olen saanut 21.3.2019 sähköpostitse ja 25.3.2019 postitse Helsingin hovioikeuden päätöksen (dnro S 18/2824, päivätty 21.3.2019) tiedokseni. Kuten odotinkin, Helsingin hovioikeus ei ole myöntänyt asiassa jatkokäsittelylupaa. Helsingin hovioikeuden päätöksen (dnro S 18/2824, päivätty 21.3.2019) ovat ratkaisseet hovioikeudenneuvokset Ari Siltama, Tarja Raiskinen ja Tuula Myllykangas. Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen korkeimmalta oikeudelta ja valituksen tekemiseen päättyi 20.5.2019.
Helsingin hovioikeuden tiedotteen 28.2.2017 mukaan Helsingin hovioikeus ei ole muuttanut Helsingin käräjäoikeuden 11.2.2016 antamaa tuomiota poliisihallituksessa rekisterinpitopäällikkönä toimineen Jari Råmanin syyllistymisestä tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen ns. epäiltyjen tietojärjestelmää (Epri) koskevassa asiassa. Helsingin hovioikeus katsoi ettei Jari Råman ollut syyllistynyt rikokseen. Helsingin hovioikeus katsoi mm. että asiassa ei ollut selvitetty, että Jari Råmanin tietoon olisi tullut sellaisia Epriin liittyviä epäkohtia, jotka olisivat vaatineet häneltä toimenpiteitä. Lisäksi Helsingin hovioikeus katsoi, että "Råmanin velvollisuus suunnitella, ohjeistaa ja valvoa Eprin rekisterinpitoa ei ollut käynyt ilmi suoraan säännöksistä tai määräyksistä rikosvastuun syntymisen edellyttämällä tavalla. Sitä ei voitu myöskään niistä johtaa. Epriin liittyviä virkavelvollisuuksia määrittelevä sääntely oli ollut epätäsmällistä ja osin päällekkäistä muun muassa suhteessa laillisuusvalvontaan poliisihallinnossa. Sääntely ei myöskään ollut voimassa koko sitä aikaa, jona Råman oli toiminut rekisterinpitopäällikön tehtävässä".
Jari Råman on työskennellyt Tietosuojavaltuutetun toimistossa apulaistietosuojavaltuutettuna alkaen 1.5.2019. Hänen vastuualueenaan ovat rikosasioiden tietosuojalain mukaiset toimivaltaisten viranomaisten henkilötietojen käsittelyyn liittyvät asiat. Tälle sisäisen turvallisuuden toimialueelle kuuluvat mm. seuraavat viranomaiset: puolustusvoimat, poliisi, tulli, rajavartiolaitos, pelastustoimi, hätäkeskustoiminta, maahanmuuttohallinto sekä tuomioistuimet, syyttäjälaitos ja rikosseuraamuslaitos.
Poliisijohtaja, oikeustieteen kandidaatti ja varatuomari Tomi Vuori työskentelee tällä hetkellä (tilanne 10.11.2023) sisäministeriön poliisiosaston osastopäällikkönä. Hän on aiemmin työskennellyt poliisihallituksessa johtamistehtävissä, Helsingin poliisilaitoksen poliisipäällikkönä, sisäministeriössä hallitusneuvoksena ja yksikön päällikkönä ja rajavartiolaitoksella osastopäällikkönä sekä lainsäädäntöneuvoksena.
Lähteet
1. Muistiinpanot 2014-2023
2. Valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen (dnro 4054/1/14), päivätty 22.12.2014
3. Korkein hallinto-oikeus - Vastaselityspyyntö (dnro 4054/1/14) ja Poliisihallituksen lausunto (POL-2014-519, ID-1555546314), päivätty 27.2.2015
4. Vastaus poliisihallituksen lausuntoon (dnro 4054/1/14), päivätty 22.3.2015
5. Täydennys vastaukseeni poliisihallituksen lausuntoon (dnro 4054/1/14), päivätty 24.3.2015
6. Täydennys vastaukseeni poliisihallituksen lausuntoon (dnro 4054/1/14), päivätty 26.8.2015
7. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös (1333, dnro 4054/1/14), päivätty 14.4.2016
8. Helsingin käräjäoikeuteen lähetetty tiedustelu 8.10.2018
9. Helsingin käräjäoikeuden vastaus 12.10.2018
10. Helsingin käräjäoikeuteen lähetetty vaatimus 13.10.2018
11. Helsingin käräjäoikeuden vastaus 22.10.2018
12. Helsingin käräjäoikeuden päätös (dnro 168 P), päivätty 25.10.2018
13. Ilmoitus tyytymättömyydestä Helsingin käräjäoikeuden päätökseen (dnro 168 P, päivätty 25.10.2018), päivätty 31.10.2018
14. Helsingin käräjäoikeuden päätös (dnro 168 P, päivätty 25.10.2018), saapunut 1.11.2018 ja 2.11.2018
15. Helsingin hovioikeuden päätös (dnro S 18/2824, päivätty 21.3.2019), saapunut 21.3.2019 ja 25.3.2019
16. Lakiviitteet FINLEX: www.finlex.fi
17. Sähköpostikirjeenvaihto
Monday, December 22, 2014
Subscribe to:
Posts (Atom)
