1) Koska Yhdistyneiden Kansakuntien kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen yleissopimuksen 1 artiklan mukaan kidutuksella tarkoitetaan "kaikkia tekoja, joilla aiheutetaan jollekulle tahallisesti kovaa kipua tai kovaa joko henkistä tai ruumiillista kärsimystä tietojen tai tunnustuksen saamiseksi häneltä tai kolmannelta henkilöltä, hänen rankaisemisekseen teosta, jonka hän tai kolmas henkilö on tehnyt tai epäillään tehneen, hänen tai kolmannen henkilön pelottelemiseksi tai pakottamiseksi taikka minkälaiseen tahansa syrjintään perustuvasta syystä, kun virkamies tai muu virallisessa asemassa toimiva henkilö aiheuttaa sellaista kipua tai kärsimystä, yllyttää tai suostuu niiden aiheuttamiseen tai hyväksyy sen hiljaisesti", ja
2) koska poliisitutkintapyynnössäni mainittu sekä Suomen valtioneuvoston oikeuskanslerille tekemässäni kantelussa (dnro 1268/1/07) ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle tarkoitetussa valituksessani kuvattu minuun kohdistettu pahoinpitely täyttää hallituksen esityksen HE 94/1993 vp mukaan Suomen rikoslain (39/1889) 21 luvun 6 §:n mukaisen törkeän pahoinpitelyn tunnusmerkit, sillä 1) terveyttäni on vahingoitettu, 2) minulle on aiheutettu kipua, 3) olen sairastunut vakavasti, 4) minulle on aiheutettu kahdesti hengenvaarallinen tila, 5) olen saanut stressiperäisiä oireita, 6) olen voinut saada jälkitraumaattisen stressin aiheuttamia vaurioita ja 7) olen menettänyt työkykyni, ja 8) rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, ja
3) koska edellä mainittuun minuun kohdistettuun törkeään pahoinpitelyyn ovat syyllistyneet tapaukseni käsittelyyn osallistuneet Suomen poliisiviranomaiset, muut viranomaiset ja muut asiaan osallistuneet henkilöt sekä yhteisöt, ja
4) koska tapaukseni käsittelyyn osallistuneet Suomen poliisiviranomaiset ja muut viranomaiset ovat yllyttäneet ja suostuneet ja hiljaisesti hyväksyneet minuun kohdistetun törkeän pahoinpitelyn, ja
5) koska tapaukseni käsittelyyn osallistuneet Suomen poliisiviranomaiset ja muut viranomaiset ovat syyllistyneet mm. Suomen rikoslain (39/1889) 40 luvun 8 §:n mukaisiin törkeisiin virka-aseman väärinkäyttämisiin ja/tai 40 luvun 7 §:n mukaisiin virka-aseman väärinkäyttämisiin, 40 luvun 9 §:n mukaisiin virkavelvollisuuden rikkomisiin ja/tai 40 luvun 10 §:n mukaisiin tuottamuksellisiin virkavelvollisuuden rikkomisiin sekä 38 luvun 9 §:n mukaisiin henkilörekisteririkoksiin ja Suomen henkilötietolain (523/1999) 10 luvun 48 §:n mukaisiin henkilörekisteririkkomuksiin sekä Suomen rikoslain (39/1889) 40 luvun 5 §:n mukaisiin virkasalaisuuden rikkomisiin ja/tai 40 luvun 5 §:n mukaisiin tuottamuksellisiin virkasalaisuuden rikkomisiin, 24 luvun 10 §:n mukaiseen törkeään kunnianloukkaukseen, 24 luvun 9 §:n mukaisiin kunnianloukkauksiin sekä 24 luvun 8 §:n mukaisiin yksityiselämääni loukkaavien tietojen levittämisiin, ja
6) koska Suomen valtioneuvoston apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen ei ryhtynyt ratkaisussaan (dnro OKV/1268/1/2007, päivätty 4.12.2009) vaatimiini toimenpiteisiin vaikka Suomen perustuslain (731/1999) 10 luvun 108 §:n mukaan oikeuskanslerin tulee valvoa, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet, julkisyhteisön työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa ja hoitaessaan tehtäväänsä Suomen valtioneuvoston oikeuskanslerin tulee valvoa perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista,
on minua kidutettu ja kohdeltu tai rangaistu epäinhimillisellä ja halventavalla tavalla ja Suomen valtio on rikkonut Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 artiklaa (Kidutuksen kielto) sekä Yhdistyneiden Kansakuntien kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen yleissopimuksen 2, 12, 13 ja 16 artiklaa.
1) Koska vapauteni riistettiin ja minut järjestettiin säilöön (putkaan) 26.-27.12.2004 välisen yön ajaksi, ja
2) koska säilössä poliisiviranomaiset kovistelivat minua, ja
3) koska Joensuun kihlakunnan poliisilaitoksella kirjatun tutkintailmoituksen (6140/P/52882/04, päivätty 30.7.2007) selostus-osio on puutteellinen, virheellinen ja totuudenvastainen, ja
4) koska Joensuun kihlakunnan poliisilaitoksen kenttäosaston päällikkö komisario Kimmo Wetterstrandin selvitys (265/2005, päivätty 7.3.2005) on puutteellinen, virheellinen ja totuudenvastainen, ja
5) koska Joensuun kihlakunnan poliisilaitoksen kenttäosaston päällikkö komisario Kimmo Wetterstrandin selvityksen (265/2005, päivätty 7.3.2005) mukaan poliisi oli tehnyt päätöksen ottaa minut kiinni poliisilain (493/1995) 2 luvun 20 §:n 3 momentin perusteella vaikka säilössä pitämiselle ei ollut perusteita koska ei ollut todennäköistä, että syyllistyisin henkeen, terveyteen, vapauteen, kotirauhaan tai omaisuuteen kohdistuvaan rikokseen tai aiheuttaisin häiriötä tai vaaraa, ja
6) koska tapauksen käsittelyyn osallistuneet Suomen poliisiviranomaiset ja muut viranomaiset ovat syyllistyneet mm. Suomen rikoslain (39/1889) 40 luvun 8 §:n mukaisiin törkeisiin virka-aseman väärinkäyttämisiin ja/tai 40 luvun 7 §:n mukaisiin virka-aseman väärinkäyttämisiin ja/tai 40 luvun 9 §:n mukaisiin virkavelvollisuuden rikkomisiin ja/tai 40 luvun 10 §:n mukaisiin tuottamuksellisiin virkavelvollisuuden rikkomisiin sekä 25 luvun 1 §:n mukaiseen vapaudenriistoon tai 25 luvun 6 §:n mukaiseen tuottamukselliseen vapaudenriistoon, ja
7) koska Suomen valtioneuvoston apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen ei ryhtynyt ratkaisussaan (dnro OKV/1268/1/2007, päivätty 4.12.2009) vaatimiini toimenpiteisiin vaikka Suomen perustuslain (731/1999) 10 luvun 108 §:n mukaan oikeuskanslerin tulee valvoa, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet, julkisyhteisön työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa ja hoitaessaan tehtäväänsä Suomen valtioneuvoston oikeuskanslerin tulee valvoa perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista,
ei vapauteni riistämiselle ollut Euroopan ihmisoikeussopimuksen 5 artiklan 1 kappaleen a - f kohdissa mainittua perustetta ja Suomen valtio on rikkonut Euroopan ihmisoikeussopimuksen 5 artiklaa (Oikeus vapauteen ja turvallisuuteen).
1) Koska en ole saanut ilmoitusta siitä olenko tai olenko ollut esitutkinnassa tai muussa poliisilain mukaisessa tutkinnassa ja mikä asemani kyseessä olevassa tutkinnassa on, ja
2) koska en ole saanut kaikista oikeuksiani koskevista minuun kohdistetuista muista kuin vapauteen kohdistuvista toimenpiteistä tietoa niiden perusteista, ja
3) koska olen edelleenkin televalvonnan, telekuuntelun ja/tai teknisen tarkkailun käytön kohteena, ja
4) koska en ole vieläkään saanut ilmoitusta televalvonnan, telekuuntelun ja/tai teknisen tarkkailun käytöstä, ja
5) koska minuun kohdistuvalle televalvonnan, telekuuntelun ja/tai teknisen tarkkailun käytön ilmoittamatta jättämiselle tai käytön jatkamiselle ei ole Suomen laissa ja Suomen eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisussa (apulaisoikeusasiamies Ilkka Raution kannanotto, eoak 137/2004, päivätty 16.12.2004) määriteltyä laillista perustetta vaan ilmoittamatta jättämisellä tai käytön jatkamisella pyritään suojelemaan rikosoikeudelliselta vastuulta tapaukseni käsittelyyn osallistuneita poliisiviranomaisia, muita viranomaisia ja muita asiaan osallistuneita henkilöitä sekä yhteisöjä, ja
6) koska Suomen valtioneuvoston apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen ei ryhtynyt ratkaisussaan (dnro OKV/1268/1/2007, päivätty 4.12.2009) vaatimiini toimenpiteisiin vaikka Suomen perustuslain (731/1999) 10 luvun 108 §:n mukaan oikeuskanslerin tulee valvoa, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet, julkisyhteisön työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa ja hoitaessaan tehtäväänsä Suomen valtioneuvoston oikeuskanslerin tulee valvoa perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista,
a) on Suomen valtio tai ao. Suomen viranomaiset tai ao. Suomen viranomainen ryhtynyt toimintaan tai tehnyt teon, jonka tarkoituksena on rajoittaa enemmän kuin on sallittu tai tehdä tyhjäksi Euroopan ihmisoikeussopimuksen 13 artiklassa tunnustettu oikeuteni tehokkaaseen oikeussuojakeinoon, ja
b) on Suomen valtio tai ao. Suomen viranomaiset tai ao. Suomen viranomainen ryhtynyt toimintaan tai tehnyt teon, jonka tarkoituksena on rajoittaa enemmän kuin on sallittu tai tehdä tyhjäksi Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa tunnustettu oikeuteni nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta, ja
siten Suomen valtio on rikkonut Euroopan ihmisoikeussopimuksen 17 artiklaa (Oikeuksien väärinkäytön kielto).
1) Koska Suomen valtio on rikkonut Euroopan ihmisoikeussopimuksen 17 artiklaa (Oikeuksien väärinkäytön kielto) siten, että Suomen valtio tai ao. Suomen viranomaiset tai ao. Suomen viranomainen on ryhtynyt aiemmin tässä blogini kohdassa mainittuun toimintaan tai tehnyt aiemmin tässä blogini kohdassa mainitun teon, jonka tarkoituksena on rajoittaa enemmän kuin on sallittu tai tehdä tyhjäksi Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa tunnustettu oikeuteni nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta, ja
2) koska postiliikennettäni, tietoliikenneyhteyksiäni sekä televiestintääni on häiritty ja häiritään edelleen, ja
3) koska olen saanut edellä mainittuihin häiriöihin tekemiini selvityspyyntöihin vastauksia, joissa häiriöitä on vähätelty ja peitelty, ja
4) koska kotirauhaani on rikottu ja rikotaan edelleen, ja
5) koska olen ollut ja olen edelleen tarkkailun, teknisen tarkkailun ja telepakkokeinojen käytön kohteena ja yksityiselämääni liittyviä asioita sekä puhelinkeskusteluitani on ilmaistu sivullisille ja muille ulkopuolisille, ja
6) koska minusta on levitetty valheellisia tietoja ja vihjauksia, ja
7) koska tapaukseni käsittelyyn osallistuneet Suomen poliisiviranomaiset ja muut viranomaiset ovat syyllistyneet mm. Suomen rikoslain (39/1889) 40 luvun 8 §:n mukaisiin törkeisiin virka-aseman väärinkäyttämisiin ja/tai 40 luvun 7 §:n mukaisiin virka-aseman väärinkäyttämisiin, 40 luvun 9 §:n mukaisiin virkavelvollisuuden rikkomisiin ja/tai 40 luvun 10 §:n mukaisiin tuottamuksellisiin virkavelvollisuuden rikkomisiin sekä 38 luvun 9 §:n mukaisiin henkilörekisteririkoksiin ja Suomen henkilötietolain (523/1999) 10 luvun 48 §:n mukaisiin henkilörekisteririkkomuksiin sekä Suomen rikoslain (39/1889) 40 luvun 5 §:n mukaisiin virkasalaisuuden rikkomisiin ja/tai 40 luvun 5 §:n mukaisiin tuottamuksellisiin virkasalaisuuden rikkomisiin, 24 luvun 10 §:n mukaiseen törkeään kunnianloukkaukseen, 24 luvun 9 §:n mukaisiin kunnianloukkauksiin, 24 luvun 8 §:n mukaisiin yksityiselämääni loukkaavien tietojen levittämisiin, 24 luvun 1 §:n mukaisiin kotirauhan rikkomisiin sekä 38 luvun 6 §:n mukaisiin törkeisiin tietoliikenteen häirintöihin ja/tai 38 luvun 5 §:n mukaisiin tietoliikenteen häirintöihin, ja
8) koska Suomen valtioneuvoston apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen ei ryhtynyt ratkaisussaan (dnro OKV/1268/1/2007, päivätty 4.12.2009) vaatimiini toimenpiteisiin vaikka Suomen perustuslain (731/1999) 10 luvun 108 §:n mukaan oikeuskanslerin tulee valvoa, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet, julkisyhteisön työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa ja hoitaessaan tehtäväänsä Suomen valtioneuvoston oikeuskanslerin tulee valvoa perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista,
on oikeuttani nauttia yksityis- ja perhe-elämään, kotiin ja kirjeenvaihtoon kohdistuvaa kunnioitusta loukattu ilman Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan 2 kappaleessa mainittua pätevää syytä ja Suomen valtio on rikkonut Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklaa (Oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta).
1) Koska Suomen valtio on rikkonut Euroopan ihmisoikeussopimuksen 17 artiklaa (Oikeuksien väärinkäytön kielto) siten, että Suomen valtio tai ao. Suomen viranomaiset tai ao. Suomen viranomainen on ryhtynyt aiemmin tässä blogini kohdassa mainittuun toimintaan tai tehnyt aiemmin tässä blogini kohdassa mainitun teon, jonka tarkoituksena on rajoittaa enemmän kuin on sallittu tai tehdä tyhjäksi Euroopan ihmisoikeussopimuksen 13 artiklassa tunnustettu oikeuteni tehokkaaseen oikeussuojakeinoon, ja
2) koska Suomen eduskunnan apulaisoikeusasiamies Ilkka Rautio ei ryhtynyt ratkaisuissaan (dnro 2403/4/04, päivätty 9.11.2004 ja dnro 1066/4/05, päivätty 28.4.2005) vaatimiini toimenpiteisiin, ja
3) koska tutkinnanjohtaja Mikkelin kihlakunnan poliisilaitoksen rikoskomisario Kaarlo Häkkisen suorittama muuta tutkintaa koskeva esitutkinta (6480/S/11832/05) on puutteellinen, virheellinen ja lainvastainen, ja
4) koska tutkinnanjohtaja Joensuun kihlakunnan poliisilaitoksen rikoskomisario Leevi Makkosen suorittama poliisirikoksiin liittyvä muuta tutkintaa (yksityiselämää koskevien tietojen luovutt. ulkopuolisille) koskeva esitutkinta (6140/S/12442/05) on puutteellinen, virheellinen ja lainvastainen, ja
5) koska tutkinnanjohtaja Joensuun kihlakunnan poliisilaitoksen rikoskomisario Leevi Makkosen suorittama työpaikkakiusaamista koskeva esitutkinta (6140/R/4433/05) on puutteellinen, virheellinen ja lainvastainen johtuen ilmeisesti siitä, että tapaukseeni liittyy myös vakavia poliisirikoksia, ja
6) koska tutkinnanjohtaja Kuopion seudun kihlakunnan syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjä Reijo Rapo päätti päätöksessään (06/04/RRA) olla aloittamatta poliisirikoksia koskevaa esitutkintaa vaikka siihen on selkeät syytä epäillä -perusteet, ja
7) koska Itä-Suomen lääninhallituksen lääninpoliisiylitarkastaja Jorma Issakaisen ratkaisu (ISLH-2005-02505/Tu-411) on puutteellinen, virheellinen ja lainvastainen, ja
8) koska Suomen apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske on päätöksessään (dnro 78/21706) arvioinut tutkinnanjohtaja Kuopion seudun kihlakunnan syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjä Reijo Rapon päätöksen olla aloittamatta poliisirikoksia koskevaa esitutkintaa (06/04/RRA) uudelleen ilman että hän on pyytänyt asiasta tarpeellisia lisätietoja ja selvityksiä eikä ole ryhtynyt asiassa tarpeellisiin toimenpiteisiin lainmukaisen esitutkinnan suorittamiseksi, ja
9) koska sain oikeusapua vasta kolmannesta oikeusaputoimistosta, ja
10) koska Järvenpään oikeusaputoimiston ja julkinen oikeusavustaja Marja Toivio-Kaasisen menettely on ollut epäasiallista, virheellistä ja lainvastaista, ja
11) koska Joensuun oikeusaputoimiston menettely on ollut epäasiallista, virheellistä ja lainvastaista, ja
12) koska en ole tyytyväinen julkinen oikeusavustaja Esa Kyllästisen antamaan ohjeeseen ja häneltä saamaani oikeusapuun, ja
13) koska blogini kohdassa "Sain oikeusapua vasta kolmannesta oikeusaputoimistosta (I was given legal advice from the third Public Legal Aid Office)" mainittu asianajaja Jyrki Kuusivaara on laiminlyönyt velvollisuutensa ja on toiminut epäasiallisesti, virheellisesti ja epärehellisesti sekä asianajajista annetun lain (496/1958) 5 §:n 1 momentin ja Suomen Asianajajaliiton sääntöjen (29.10.2004/934) 35 §:n 1 momentin vastaisesti sekä hyvää asianajajatapaa koskevien ohjeiden (15.1.2009) kohtien 3.1, 3.2, 3.5, 4.1, 4.5, 5.4, 5.9 ja 5.11 ja/tai hyvää asianajajatapaa koskevien ohjeiden (9.6.1972) 1 §:n, 18 §:n, 2 §:n, 22 §:n, 4 §:n, 21 §:n, 16 §:n ja 32 §:n vastaisesti, ja
14) koska Suomen Asianajajaliiton valvontalautakunta väittää ratkaisussaan (dnro 34609, ratkaistu 5.5.2010) että valvontalautakunta ei ole havainnut, että blogini kohdassa "Sain oikeusapua vasta kolmannesta oikeusaputoimistosta (I was given legal advice from the third Public Legal Aid Office)" mainittu asianajaja Jyrki Kuusivaara olisi kantelijan väittämällä tavalla menetellyt hyvän asianajajatavan vastaisesti vaikka olen tehnyt 16.9.2009 kantelun Suomen valtioneuvoston oikeuskanslerille (dnro 1223/1/2009) asianajaja Jyrki Kuusivaaran toiminnasta ja antanut 12.10.2009 Suomen Asianajajaliitolle vastauksen asianajaja Jyrki Kuusivaaran selvitykseen ja kantelustani ja vastauksestani ilmenevät tapahtuneet tosiasiat ja vastauksestani ilmenevät ne tosiasiat kuinka asianajaja Jyrki Kuusivaara valehtelee selvityksessään 1.10.2009 Suomen Asianajajaliitolle, ja
15) koska Suomen valtioneuvoston oikeuskanslerinviraston asialuettelon (dnro OKV/154/40/2010) 17.6.2010 mukaan Suomen valtioneuvoston oikeuskansleri Jaakko Jonkka on 15.6.2010 tehnyt päätöksen, jonka mukaan valvonta-asia 5.5.2010 Dnro 34609 arkistoidaan ilman mitään muita toimenpiteitä (ad acta), vaikka olen vaatinut, että Suomen valtioneuvoston oikeuskanslerin tulee valittaa Suomen Asianajajaliiton valvontalautakunnan ratkaisusta (dnro 34609) Helsingin hovioikeuteen ja vaikka Suomen perustuslain (731/1999) 10 luvun 108 §:n mukaan oikeuskanslerin tulee valvoa, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet, julkisyhteisön työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa ja hoitaessaan tehtäväänsä Suomen valtioneuvoston oikeuskanslerin tulee valvoa perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista, ja
16) koska Suomen valtioneuvoston apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen ei ryhtynyt ratkaisussaan (dnro OKV/1268/1/2007, päivätty 4.12.2009) vaatimiini toimenpiteisiin vaikka Suomen perustuslain (731/1999) 10 luvun 108 §:n mukaan oikeuskanslerin tulee valvoa, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet, julkisyhteisön työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa ja hoitaessaan tehtäväänsä Suomen valtioneuvoston oikeuskanslerin tulee valvoa perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista, ja
17) koska en ole löytänyt asianajajaa, joka uskaltaisi ajaa asiaani Suomessa ja/tai Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa, ja
18) koska en ole saanut pyytämääni apua Suomessa toimivilta ihmisoikeusjärjestöiltä, ja
19) koska Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle tarkoitetussa valituksessani mainittuja tapahtumia ei haluta tutkia vaan niitä yritetään peitellä ja minua yritetään estää ajamasta asiaani,
on minulta estetty oikeus tehokkaaseen oikeussuojakeinoon ja minulla ei ole ollut käytettävissäni tehokasta oikeussuojakeinoa kansallisen viranomaisen edessä ja Suomen valtio on rikkonut Euroopan ihmisoikeussopimuksen 13 artiklaa (Oikeus tehokkaaseen oikeussuojakeinoon).
1) Koska Suomen poliisilain (493/1995) 3 luvun ja/tai Suomen pakkokeinolain (450/1987) 5 a luvun mukaisten tiedonhankintaa sekä telekuuntelua, televalvontaa ja teknistä tarkkailua koskevien säännösten käytön aikana saatuja minua ja toimintaani koskevia tietoja on hyödynnetty ja hyödynnetään edelleen yritettäessä estää minua ajamasta asiaani, ja
2) koska postiliikennettäni, tietoliikenneyhteyksiäni sekä televiestintääni on häiritty ja häiritään edelleen, ja
3) koska olen saanut edellä mainittuihin häiriöihin tekemiini selvityspyyntöihin vastauksia, joissa häiriöitä on vähätelty ja peitelty, ja
4) koska kotirauhaani on rikottu ja rikotaan edelleen, ja
5) koska olen ollut ja olen edelleen tarkkailun, teknisen tarkkailun ja telepakkokeinojen käytön kohteena ja yksityiselämääni liittyviä asioita sekä puhelinkeskusteluitani on ilmaistu sivullisille ja muille ulkopuolisille, ja
6) koska minusta on levitetty valheellisia tietoja ja vihjauksia, ja
7) koska minusta on haluttu luoda sellainen mielikuva etten voisi ajaa asiaani viranomaisteitse,
a) on Suomen valtion tai ao. Suomen viranomaisten tai ao. Suomen viranomaisen tarkoituksena henkinen murtamiseni ja se että muut henkilöt osallistuisivat kiusaamiseeni ja henkiseen painostamiseeni, ja
b) on Suomen valtion tai ao. Suomen viranomaisten tai ao. Suomen viranomaisen tarkoituksena estää minua ajamasta asiaani, ja
siten Suomen valtio on yrittänyt estää ja estänyt minua tekemästä valitusta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle ja Suomen valtio on rikkonut Euroopan ihmisoikeussopimuksen 34 artiklaa (Yksilövalitukset).
Lähteet
1. Muistiinpanot 2010
2. Lakiviitteet FINLEX: www.finlex.fi
3. Cour Européenne des Droits de l'Homme - European Court of Human Rights (29.1.2010): www.echr.coe.int/echr
4. Sähköpostikirjeenvaihto
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle tekemäni valituksen kirjoitushetkellä Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeussopimuksissa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksessa säädettiin mm. mitä olen aiemmin tässä blogissani kirjoittanut.
Subscribe to:
Posts (Atom)
