Thursday, July 8, 2010

Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3, 5, 8, 13, 17 ja 34 artiklan rikkominen (violations of Articles 3, 5, 8, 13, 17 and 34)

1) Koska Yhdistyneiden Kansakuntien kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen yleissopimuksen 1 artiklan mukaan kidutuksella tarkoitetaan "kaikkia tekoja, joilla aiheutetaan jollekulle tahallisesti kovaa kipua tai kovaa joko henkistä tai ruumiillista kärsimystä tietojen tai tunnustuksen saamiseksi häneltä tai kolmannelta henkilöltä, hänen rankaisemisekseen teosta, jonka hän tai kolmas henkilö on tehnyt tai epäillään tehneen, hänen tai kolmannen henkilön pelottelemiseksi tai pakottamiseksi taikka minkälaiseen tahansa syrjintään perustuvasta syystä, kun virkamies tai muu virallisessa asemassa toimiva henkilö aiheuttaa sellaista kipua tai kärsimystä, yllyttää tai suostuu niiden aiheuttamiseen tai hyväksyy sen hiljaisesti", ja

2) koska poliisitutkintapyynnössäni mainittu sekä Suomen valtioneuvoston oikeuskanslerille tekemässäni kantelussa (dnro 1268/1/07) ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle tarkoitetussa valituksessani kuvattu minuun kohdistettu pahoinpitely täyttää hallituksen esityksen HE 94/1993 vp mukaan Suomen rikoslain (39/1889) 21 luvun 6 §:n mukaisen törkeän pahoinpitelyn tunnusmerkit, sillä 1) terveyttäni on vahingoitettu, 2) minulle on aiheutettu kipua, 3) olen sairastunut vakavasti, 4) minulle on aiheutettu kahdesti hengenvaarallinen tila, 5) olen saanut stressiperäisiä oireita, 6) olen voinut saada jälkitraumaattisen stressin aiheuttamia vaurioita ja 7) olen menettänyt työkykyni, ja 8) rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, ja

3) koska edellä mainittuun minuun kohdistettuun törkeään pahoinpitelyyn ovat syyllistyneet tapaukseni käsittelyyn osallistuneet Suomen poliisiviranomaiset, muut viranomaiset ja muut asiaan osallistuneet henkilöt sekä yhteisöt, ja

4) koska tapaukseni käsittelyyn osallistuneet Suomen poliisiviranomaiset ja muut viranomaiset ovat yllyttäneet ja suostuneet ja hiljaisesti hyväksyneet minuun kohdistetun törkeän pahoinpitelyn, ja

5) koska tapaukseni käsittelyyn osallistuneet Suomen poliisiviranomaiset ja muut viranomaiset ovat syyllistyneet mm. Suomen rikoslain (39/1889) 40 luvun 8 §:n mukaisiin törkeisiin virka-aseman väärinkäyttämisiin ja/tai 40 luvun 7 §:n mukaisiin virka-aseman väärinkäyttämisiin, 40 luvun 9 §:n mukaisiin virkavelvollisuuden rikkomisiin ja/tai 40 luvun 10 §:n mukaisiin tuottamuksellisiin virkavelvollisuuden rikkomisiin sekä 38 luvun 9 §:n mukaisiin henkilörekisteririkoksiin ja Suomen henkilötietolain (523/1999) 10 luvun 48 §:n mukaisiin henkilörekisteririkkomuksiin sekä Suomen rikoslain (39/1889) 40 luvun 5 §:n mukaisiin virkasalaisuuden rikkomisiin ja/tai 40 luvun 5 §:n mukaisiin tuottamuksellisiin virkasalaisuuden rikkomisiin, 24 luvun 10 §:n mukaiseen törkeään kunnianloukkaukseen, 24 luvun 9 §:n mukaisiin kunnianloukkauksiin sekä 24 luvun 8 §:n mukaisiin yksityiselämääni loukkaavien tietojen levittämisiin, ja

6) koska Suomen valtioneuvoston apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen ei ryhtynyt ratkaisussaan (dnro OKV/1268/1/2007, päivätty 4.12.2009) vaatimiini toimenpiteisiin vaikka Suomen perustuslain (731/1999) 10 luvun 108 §:n mukaan oikeuskanslerin tulee valvoa, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet, julkisyhteisön työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa ja hoitaessaan tehtäväänsä Suomen valtioneuvoston oikeuskanslerin tulee valvoa perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista,

on minua kidutettu ja kohdeltu tai rangaistu epäinhimillisellä ja halventavalla tavalla ja Suomen valtio on rikkonut Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 artiklaa (Kidutuksen kielto) sekä Yhdistyneiden Kansakuntien kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen yleissopimuksen 2, 12, 13 ja 16 artiklaa.

1) Koska vapauteni riistettiin ja minut järjestettiin säilöön (putkaan) 26.-27.12.2004 välisen yön ajaksi, ja

2) koska säilössä poliisiviranomaiset kovistelivat minua, ja

3) koska Joensuun kihlakunnan poliisilaitoksella kirjatun tutkintailmoituksen (6140/P/52882/04, päivätty 30.7.2007) selostus-osio on puutteellinen, virheellinen ja totuudenvastainen, ja

4) koska Joensuun kihlakunnan poliisilaitoksen kenttäosaston päällikkö komisario Kimmo Wetterstrandin selvitys (265/2005, päivätty 7.3.2005) on puutteellinen, virheellinen ja totuudenvastainen, ja

5) koska Joensuun kihlakunnan poliisilaitoksen kenttäosaston päällikkö komisario Kimmo Wetterstrandin selvityksen (265/2005, päivätty 7.3.2005) mukaan poliisi oli tehnyt päätöksen ottaa minut kiinni poliisilain (493/1995) 2 luvun 20 §:n 3 momentin perusteella vaikka säilössä pitämiselle ei ollut perusteita koska ei ollut todennäköistä, että syyllistyisin henkeen, terveyteen, vapauteen, kotirauhaan tai omaisuuteen kohdistuvaan rikokseen tai aiheuttaisin häiriötä tai vaaraa, ja

6) koska tapauksen käsittelyyn osallistuneet Suomen poliisiviranomaiset ja muut viranomaiset ovat syyllistyneet mm. Suomen rikoslain (39/1889) 40 luvun 8 §:n mukaisiin törkeisiin virka-aseman väärinkäyttämisiin ja/tai 40 luvun 7 §:n mukaisiin virka-aseman väärinkäyttämisiin ja/tai 40 luvun 9 §:n mukaisiin virkavelvollisuuden rikkomisiin ja/tai 40 luvun 10 §:n mukaisiin tuottamuksellisiin virkavelvollisuuden rikkomisiin sekä 25 luvun 1 §:n mukaiseen vapaudenriistoon tai 25 luvun 6 §:n mukaiseen tuottamukselliseen vapaudenriistoon, ja

7) koska Suomen valtioneuvoston apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen ei ryhtynyt ratkaisussaan (dnro OKV/1268/1/2007, päivätty 4.12.2009) vaatimiini toimenpiteisiin vaikka Suomen perustuslain (731/1999) 10 luvun 108 §:n mukaan oikeuskanslerin tulee valvoa, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet, julkisyhteisön työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa ja hoitaessaan tehtäväänsä Suomen valtioneuvoston oikeuskanslerin tulee valvoa perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista,

ei vapauteni riistämiselle ollut Euroopan ihmisoikeussopimuksen 5 artiklan 1 kappaleen a - f kohdissa mainittua perustetta ja Suomen valtio on rikkonut Euroopan ihmisoikeussopimuksen 5 artiklaa (Oikeus vapauteen ja turvallisuuteen).

1) Koska en ole saanut ilmoitusta siitä olenko tai olenko ollut esitutkinnassa tai muussa poliisilain mukaisessa tutkinnassa ja mikä asemani kyseessä olevassa tutkinnassa on, ja

2) koska en ole saanut kaikista oikeuksiani koskevista minuun kohdistetuista muista kuin vapauteen kohdistuvista toimenpiteistä tietoa niiden perusteista, ja

3) koska olen edelleenkin televalvonnan, telekuuntelun ja/tai teknisen tarkkailun käytön kohteena, ja

4) koska en ole vieläkään saanut ilmoitusta televalvonnan, telekuuntelun ja/tai teknisen tarkkailun käytöstä, ja

5) koska minuun kohdistuvalle televalvonnan, telekuuntelun ja/tai teknisen tarkkailun käytön ilmoittamatta jättämiselle tai käytön jatkamiselle ei ole Suomen laissa ja Suomen eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisussa (apulaisoikeusasiamies Ilkka Raution kannanotto, eoak 137/2004, päivätty 16.12.2004) määriteltyä laillista perustetta vaan ilmoittamatta jättämisellä tai käytön jatkamisella pyritään suojelemaan rikosoikeudelliselta vastuulta tapaukseni käsittelyyn osallistuneita poliisiviranomaisia, muita viranomaisia ja muita asiaan osallistuneita henkilöitä sekä yhteisöjä, ja

6) koska Suomen valtioneuvoston apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen ei ryhtynyt ratkaisussaan (dnro OKV/1268/1/2007, päivätty 4.12.2009) vaatimiini toimenpiteisiin vaikka Suomen perustuslain (731/1999) 10 luvun 108 §:n mukaan oikeuskanslerin tulee valvoa, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet, julkisyhteisön työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa ja hoitaessaan tehtäväänsä Suomen valtioneuvoston oikeuskanslerin tulee valvoa perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista,

a) on Suomen valtio tai ao. Suomen viranomaiset tai ao. Suomen viranomainen ryhtynyt toimintaan tai tehnyt teon, jonka tarkoituksena on rajoittaa enemmän kuin on sallittu tai tehdä tyhjäksi Euroopan ihmisoikeussopimuksen 13 artiklassa tunnustettu oikeuteni tehokkaaseen oikeussuojakeinoon, ja

b) on Suomen valtio tai ao. Suomen viranomaiset tai ao. Suomen viranomainen ryhtynyt toimintaan tai tehnyt teon, jonka tarkoituksena on rajoittaa enemmän kuin on sallittu tai tehdä tyhjäksi Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa tunnustettu oikeuteni nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta, ja

siten Suomen valtio on rikkonut Euroopan ihmisoikeussopimuksen 17 artiklaa (Oikeuksien väärinkäytön kielto).

1) Koska Suomen valtio on rikkonut Euroopan ihmisoikeussopimuksen 17 artiklaa (Oikeuksien väärinkäytön kielto) siten, että Suomen valtio tai ao. Suomen viranomaiset tai ao. Suomen viranomainen on ryhtynyt aiemmin tässä blogini kohdassa mainittuun toimintaan tai tehnyt aiemmin tässä blogini kohdassa mainitun teon, jonka tarkoituksena on rajoittaa enemmän kuin on sallittu tai tehdä tyhjäksi Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa tunnustettu oikeuteni nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta, ja

2) koska postiliikennettäni, tietoliikenneyhteyksiäni sekä televiestintääni on häiritty ja häiritään edelleen, ja

3) koska olen saanut edellä mainittuihin häiriöihin tekemiini selvityspyyntöihin vastauksia, joissa häiriöitä on vähätelty ja peitelty, ja

4) koska kotirauhaani on rikottu ja rikotaan edelleen, ja

5) koska olen ollut ja olen edelleen tarkkailun, teknisen tarkkailun ja telepakkokeinojen käytön kohteena ja yksityiselämääni liittyviä asioita sekä puhelinkeskusteluitani on ilmaistu sivullisille ja muille ulkopuolisille, ja

6) koska minusta on levitetty valheellisia tietoja ja vihjauksia, ja

7) koska tapaukseni käsittelyyn osallistuneet Suomen poliisiviranomaiset ja muut viranomaiset ovat syyllistyneet mm. Suomen rikoslain (39/1889) 40 luvun 8 §:n mukaisiin törkeisiin virka-aseman väärinkäyttämisiin ja/tai 40 luvun 7 §:n mukaisiin virka-aseman väärinkäyttämisiin, 40 luvun 9 §:n mukaisiin virkavelvollisuuden rikkomisiin ja/tai 40 luvun 10 §:n mukaisiin tuottamuksellisiin virkavelvollisuuden rikkomisiin sekä 38 luvun 9 §:n mukaisiin henkilörekisteririkoksiin ja Suomen henkilötietolain (523/1999) 10 luvun 48 §:n mukaisiin henkilörekisteririkkomuksiin sekä Suomen rikoslain (39/1889) 40 luvun 5 §:n mukaisiin virkasalaisuuden rikkomisiin ja/tai 40 luvun 5 §:n mukaisiin tuottamuksellisiin virkasalaisuuden rikkomisiin, 24 luvun 10 §:n mukaiseen törkeään kunnianloukkaukseen, 24 luvun 9 §:n mukaisiin kunnianloukkauksiin, 24 luvun 8 §:n mukaisiin yksityiselämääni loukkaavien tietojen levittämisiin, 24 luvun 1 §:n mukaisiin kotirauhan rikkomisiin sekä 38 luvun 6 §:n mukaisiin törkeisiin tietoliikenteen häirintöihin ja/tai 38 luvun 5 §:n mukaisiin tietoliikenteen häirintöihin, ja

8) koska Suomen valtioneuvoston apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen ei ryhtynyt ratkaisussaan (dnro OKV/1268/1/2007, päivätty 4.12.2009) vaatimiini toimenpiteisiin vaikka Suomen perustuslain (731/1999) 10 luvun 108 §:n mukaan oikeuskanslerin tulee valvoa, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet, julkisyhteisön työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa ja hoitaessaan tehtäväänsä Suomen valtioneuvoston oikeuskanslerin tulee valvoa perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista,

on oikeuttani nauttia yksityis- ja perhe-elämään, kotiin ja kirjeenvaihtoon kohdistuvaa kunnioitusta loukattu ilman Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan 2 kappaleessa mainittua pätevää syytä ja Suomen valtio on rikkonut Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklaa (Oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta).

1) Koska Suomen valtio on rikkonut Euroopan ihmisoikeussopimuksen 17 artiklaa (Oikeuksien väärinkäytön kielto) siten, että Suomen valtio tai ao. Suomen viranomaiset tai ao. Suomen viranomainen on ryhtynyt aiemmin tässä blogini kohdassa mainittuun toimintaan tai tehnyt aiemmin tässä blogini kohdassa mainitun teon, jonka tarkoituksena on rajoittaa enemmän kuin on sallittu tai tehdä tyhjäksi Euroopan ihmisoikeussopimuksen 13 artiklassa tunnustettu oikeuteni tehokkaaseen oikeussuojakeinoon, ja

2) koska Suomen eduskunnan apulaisoikeusasiamies Ilkka Rautio ei ryhtynyt ratkaisuissaan (dnro 2403/4/04, päivätty 9.11.2004 ja dnro 1066/4/05, päivätty 28.4.2005) vaatimiini toimenpiteisiin, ja

3) koska tutkinnanjohtaja Mikkelin kihlakunnan poliisilaitoksen rikoskomisario Kaarlo Häkkisen suorittama muuta tutkintaa koskeva esitutkinta (6480/S/11832/05) on puutteellinen, virheellinen ja lainvastainen, ja

4) koska tutkinnanjohtaja Joensuun kihlakunnan poliisilaitoksen rikoskomisario Leevi Makkosen suorittama poliisirikoksiin liittyvä muuta tutkintaa (yksityiselämää koskevien tietojen luovutt. ulkopuolisille) koskeva esitutkinta (6140/S/12442/05) on puutteellinen, virheellinen ja lainvastainen, ja

5) koska tutkinnanjohtaja Joensuun kihlakunnan poliisilaitoksen rikoskomisario Leevi Makkosen suorittama työpaikkakiusaamista koskeva esitutkinta (6140/R/4433/05) on puutteellinen, virheellinen ja lainvastainen johtuen ilmeisesti siitä, että tapaukseeni liittyy myös vakavia poliisirikoksia, ja

6) koska tutkinnanjohtaja Kuopion seudun kihlakunnan syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjä Reijo Rapo päätti päätöksessään (06/04/RRA) olla aloittamatta poliisirikoksia koskevaa esitutkintaa vaikka siihen on selkeät syytä epäillä -perusteet, ja

7) koska Itä-Suomen lääninhallituksen lääninpoliisiylitarkastaja Jorma Issakaisen ratkaisu (ISLH-2005-02505/Tu-411) on puutteellinen, virheellinen ja lainvastainen, ja

8) koska Suomen apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske on päätöksessään (dnro 78/21706) arvioinut tutkinnanjohtaja Kuopion seudun kihlakunnan syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjä Reijo Rapon päätöksen olla aloittamatta poliisirikoksia koskevaa esitutkintaa (06/04/RRA) uudelleen ilman että hän on pyytänyt asiasta tarpeellisia lisätietoja ja selvityksiä eikä ole ryhtynyt asiassa tarpeellisiin toimenpiteisiin lainmukaisen esitutkinnan suorittamiseksi, ja

9) koska sain oikeusapua vasta kolmannesta oikeusaputoimistosta, ja

10) koska Järvenpään oikeusaputoimiston ja julkinen oikeusavustaja Marja Toivio-Kaasisen menettely on ollut epäasiallista, virheellistä ja lainvastaista, ja

11) koska Joensuun oikeusaputoimiston menettely on ollut epäasiallista, virheellistä ja lainvastaista, ja

12) koska en ole tyytyväinen julkinen oikeusavustaja Esa Kyllästisen antamaan ohjeeseen ja häneltä saamaani oikeusapuun, ja

13) koska blogini kohdassa "Sain oikeusapua vasta kolmannesta oikeusaputoimistosta (I was given legal advice from the third Public Legal Aid Office)" mainittu asianajaja Jyrki Kuusivaara on laiminlyönyt velvollisuutensa ja on toiminut epäasiallisesti, virheellisesti ja epärehellisesti sekä asianajajista annetun lain (496/1958) 5 §:n 1 momentin ja Suomen Asianajajaliiton sääntöjen (29.10.2004/934) 35 §:n 1 momentin vastaisesti sekä hyvää asianajajatapaa koskevien ohjeiden (15.1.2009) kohtien 3.1, 3.2, 3.5, 4.1, 4.5, 5.4, 5.9 ja 5.11 ja/tai hyvää asianajajatapaa koskevien ohjeiden (9.6.1972) 1 §:n, 18 §:n, 2 §:n, 22 §:n, 4 §:n, 21 §:n, 16 §:n ja 32 §:n vastaisesti, ja

14) koska Suomen Asianajajaliiton valvontalautakunta väittää ratkaisussaan (dnro 34609, ratkaistu 5.5.2010) että valvontalautakunta ei ole havainnut, että blogini kohdassa "Sain oikeusapua vasta kolmannesta oikeusaputoimistosta (I was given legal advice from the third Public Legal Aid Office)" mainittu asianajaja Jyrki Kuusivaara olisi kantelijan väittämällä tavalla menetellyt hyvän asianajajatavan vastaisesti vaikka olen tehnyt 16.9.2009 kantelun Suomen valtioneuvoston oikeuskanslerille (dnro 1223/1/2009) asianajaja Jyrki Kuusivaaran toiminnasta ja antanut 12.10.2009 Suomen Asianajajaliitolle vastauksen asianajaja Jyrki Kuusivaaran selvitykseen ja kantelustani ja vastauksestani ilmenevät tapahtuneet tosiasiat ja vastauksestani ilmenevät ne tosiasiat kuinka asianajaja Jyrki Kuusivaara valehtelee selvityksessään 1.10.2009 Suomen Asianajajaliitolle, ja

15) koska Suomen valtioneuvoston oikeuskanslerinviraston asialuettelon (dnro OKV/154/40/2010) 17.6.2010 mukaan Suomen valtioneuvoston oikeuskansleri Jaakko Jonkka on 15.6.2010 tehnyt päätöksen, jonka mukaan valvonta-asia 5.5.2010 Dnro 34609 arkistoidaan ilman mitään muita toimenpiteitä (ad acta), vaikka olen vaatinut, että Suomen valtioneuvoston oikeuskanslerin tulee valittaa Suomen Asianajajaliiton valvontalautakunnan ratkaisusta (dnro 34609) Helsingin hovioikeuteen ja vaikka Suomen perustuslain (731/1999) 10 luvun 108 §:n mukaan oikeuskanslerin tulee valvoa, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet, julkisyhteisön työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa ja hoitaessaan tehtäväänsä Suomen valtioneuvoston oikeuskanslerin tulee valvoa perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista, ja

16) koska Suomen valtioneuvoston apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen ei ryhtynyt ratkaisussaan (dnro OKV/1268/1/2007, päivätty 4.12.2009) vaatimiini toimenpiteisiin vaikka Suomen perustuslain (731/1999) 10 luvun 108 §:n mukaan oikeuskanslerin tulee valvoa, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet, julkisyhteisön työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa ja hoitaessaan tehtäväänsä Suomen valtioneuvoston oikeuskanslerin tulee valvoa perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista, ja

17) koska en ole löytänyt asianajajaa, joka uskaltaisi ajaa asiaani Suomessa ja/tai Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa, ja

18) koska en ole saanut pyytämääni apua Suomessa toimivilta ihmisoikeusjärjestöiltä, ja

19) koska Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle tarkoitetussa valituksessani mainittuja tapahtumia ei haluta tutkia vaan niitä yritetään peitellä ja minua yritetään estää ajamasta asiaani,

on minulta estetty oikeus tehokkaaseen oikeussuojakeinoon ja minulla ei ole ollut käytettävissäni tehokasta oikeussuojakeinoa kansallisen viranomaisen edessä ja Suomen valtio on rikkonut Euroopan ihmisoikeussopimuksen 13 artiklaa (Oikeus tehokkaaseen oikeussuojakeinoon).

1) Koska Suomen poliisilain (493/1995) 3 luvun ja/tai Suomen pakkokeinolain (450/1987) 5 a luvun mukaisten tiedonhankintaa sekä telekuuntelua, televalvontaa ja teknistä tarkkailua koskevien säännösten käytön aikana saatuja minua ja toimintaani koskevia tietoja on hyödynnetty ja hyödynnetään edelleen yritettäessä estää minua ajamasta asiaani, ja

2) koska postiliikennettäni, tietoliikenneyhteyksiäni sekä televiestintääni on häiritty ja häiritään edelleen, ja

3) koska olen saanut edellä mainittuihin häiriöihin tekemiini selvityspyyntöihin vastauksia, joissa häiriöitä on vähätelty ja peitelty, ja

4) koska kotirauhaani on rikottu ja rikotaan edelleen, ja

5) koska olen ollut ja olen edelleen tarkkailun, teknisen tarkkailun ja telepakkokeinojen käytön kohteena ja yksityiselämääni liittyviä asioita sekä puhelinkeskusteluitani on ilmaistu sivullisille ja muille ulkopuolisille, ja

6) koska minusta on levitetty valheellisia tietoja ja vihjauksia, ja

7) koska minusta on haluttu luoda sellainen mielikuva etten voisi ajaa asiaani viranomaisteitse,

a) on Suomen valtion tai ao. Suomen viranomaisten tai ao. Suomen viranomaisen tarkoituksena henkinen murtamiseni ja se että muut henkilöt osallistuisivat kiusaamiseeni ja henkiseen painostamiseeni, ja

b) on Suomen valtion tai ao. Suomen viranomaisten tai ao. Suomen viranomaisen tarkoituksena estää minua ajamasta asiaani, ja

siten Suomen valtio on yrittänyt estää ja estänyt minua tekemästä valitusta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle ja Suomen valtio on rikkonut Euroopan ihmisoikeussopimuksen 34 artiklaa (Yksilövalitukset).

Lähteet

1. Muistiinpanot 2010
2. Lakiviitteet FINLEX: www.finlex.fi
3. Cour Européenne des Droits de l'Homme - European Court of Human Rights (29.1.2010): www.echr.coe.int/echr
4. Sähköpostikirjeenvaihto


Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle tekemäni valituksen kirjoitushetkellä Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeussopimuksissa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksessa säädettiin mm. mitä olen aiemmin tässä blogissani kirjoittanut.

Tuesday, May 25, 2010

Valitus Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle (an application against the Republic of Finland to the European Court of Human Rights)

Olen tehnyt valituksen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle Suomen valtioneuvoston apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen ratkaisusta (dnro OKV/1268/1/2007, päivätty 4.12.2009),

1) koska apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen ratkaisu (dnro OKV/1268/1/2007) on Suomen perustuslain (731/1999) 10 luvun 108 §:n ja valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain (193/2000) 1 §:n 2 momentin, 4 §:n, 5 §:n ja 6 §:n vastainen sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastainen, ja

2) koska Suomen perustuslain (731/1999) 10 luvun 118 §:n mukaan yksittäinen kansalainen ei voi Suomessa viedä apulaisoikeuskanslerin tekemää ratkaisua ja oikeudenloukkausta tai lainvastaista toimenpidettä tai laiminlyöntiä tuomioistuimen harkittavaksi.

Suomen perustuslain (731/1999) 10 luvun 108 §:n mukaan oikeuskanslerin tulee valvoa, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet, julkisyhteisön työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Hoitaessaan tehtäväänsä oikeuskansleri valvoo perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista. Suomen perustuslain (731/1999) 5 luvun 69 §:n mukaan "Apulaisoikeuskanslerista ja tämän sijaisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä oikeuskanslerista säädetään". Valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain (193/2000) 10 §:n mukaan "Oikeuskanslerin tehtäviä hoitaa oikeuskanslerin ohella apulaisoikeuskansleri ja tämän ollessa estyneenä apulaisoikeuskanslerin sijainen". Valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain (193/2000) 11 §:n mukaan "Apulaisoikeuskansleri ratkaisee samalla vallalla kuin oikeuskansleri hänen käsiteltävikseen kuuluvat asiat". Valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain (193/2000) 12 §:n mukaan "Oikeuskanslerin ratkaistaviksi kuuluvien asioiden valmistelua ja muiden oikeuskanslerin toimialaan kuuluvien tehtävien suorittamista varten valtioneuvostossa on oikeuskanslerin johtama oikeuskanslerinvirasto". Suomen valtioneuvoston apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen ei ryhtynyt ratkaisussaan (dnro OKV/1268/1/2007, päivätty 4.12.2009) vaatimiini toimenpiteisiin. Minulta on estetty oikeus tehokkaaseen oikeussuojakeinoon. Ilman oikeuskanslerinviraston tukea minun on käytännössä mahdotonta ajaa asiaani Suomessa.

Suomen eduskunnan oikeusasiamiehelle tekemääni kanteluun saamassani vastauksessa (dnro 2403/4/04, päivätty 9.11.2004) apulaisoikeusasiamies Ilkka Rautio toteaa mm. että "ilmoitus (telekuuntelun käytöstä) tehdään siis vain epäillylle - ei siis kaikille niille henkilöille, joiden kanssa hän on ollut puhelinyhteydessä ja joiden keskustelut epäillyn kanssa ovat tulleet kuunnelluiksi" ja että "Mahdollisuudet reagoida epäiltyyn puhelinkuunteluun ennen kuin asiasta on ilmoitettu epäilylle, ovat käytännössä varsin rajalliset" sekä, että "Sen jälkeen kun poliisi ilmoittaa kuuntelusta epäillylle, hän voi käyttää kaikki ne oikeussuojakeinot, joita yleensäkin on käytettävissä, mikäli hän katsoo viranomaisten menetelleen virheellisesti".

Suomen eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisun (apulaisoikeusasiamies Ilkka Raution kannanotto, eoak 137/2004, päivätty 16.12.2004) mukaan "Oikeusvaltiossa voi olla salaista viranomaistoimintaa ja varsinkin kokonaan kohteelta salaista pakkokeinojen käyttöä vain hyvin rajoitetusti. Tällaistenkin pakkokeinojen käytön tulisi voida tulla arvioitavaksi, kun salassapidon tarve poistuu. Perustuslain 118 §:n mukainen jokaisen oikeus vaatia virkamiestä vastuuseen toimistaan jää vaille merkitystä, jos kohde ei edes tiedä, että hänen yksityisyyteensä on puututtu".

Minuun kohdistuvalle televalvonnan, telekuuntelun ja/tai teknisen tarkkailun käytön ilmoittamatta jättämiselle tai käytön jatkamiselle ei ole Suomen laissa ja Suomen eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisussa (apulaisoikeusasiamies Ilkka Raution kannanotto, eoak 137/2004, päivätty 16.12.2004) määriteltyä laillista perustetta vaan ilmoittamatta jättämisellä tai käytön jatkamisella pyritään suojelemaan rikosoikeudelliselta vastuulta tapaukseni käsittelyyn osallistuneita poliisiviranomaisia, muita viranomaisia ja muita asiaan osallistuneita henkilöitä sekä yhteisöjä kuten Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle tekemäni valituksen kuvauksesta ilmenee. Tarkoituksena on ja on ollut tahallisesti pitkittää tapaukseni käsittelyä siten, että poliisitutkintapyynnössäni mainittujen ja siihen liittyvien sekä Suomen valtioneuvoston oikeuskanslerille tekemissäni kanteluissa (dnro 1268/1/07 ja dnro 1223/1/2009) ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle tekemässäni valituksessa kuvattujen ja täydennettyjen rikosten syyteoikeus vanhenee.

Olen kärsinyt oikeudenloukkauksen ja vahinkoa Suomen eduskunnan oikeusasiamiehelle tekemissäni kanteluissa (dnro 2403, dnro 1066 ja dnro 2256), poliisitutkintapyynnössäni ja Suomen valtioneuvoston oikeuskanslerille tekemissäni kanteluissa (dnro 1268/1/07 ja dnro 1223/1/2009) sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle tekemässäni valituksessa mainittujen virkamiesten ja muiden julkista tehtävää hoitavien henkilöiden lainvastaisten toimenpiteiden ja/tai laiminlyöntien vuoksi. Minulla on oikeus vaatia heidän tuomitsemistaan rangaistukseen sekä vahingonkorvausta julkisyhteisöiltä taikka virkamiehiltä tai muilta julkista tehtävää hoitavilta sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.

Olen kärsinyt oikeudenloukkauksen ja vahinkoa Suomen valtioneuvoston apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen ratkaisun (dnro OKV/1268/1/2007) ja lainvastaisen toimenpiteen ja/tai laiminlyönnin vuoksi. Suomen perustuslain (731/1999) 10 luvun 118 §:n mukaan minulla ei ole oikeutta vaatia Suomen valtioneuvoston apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen tuomitsemista rangaistukseen eikä oikeutta vaatia vahingonkorvausta. Syyte on Suomen perustuslain mukaan käsiteltävä valtakunnanoikeudessa. Yksittäinen kansalainen ei voi Suomessa nostaa syytettä valtakunnanoikeudessa.

Tapaukseni käsittelyn aikana on rikottu Suomen perustuslain takaamia kansalaisen perusoikeuksia ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen takaamia ihmisoikeuksia. Kyseessä on loukkaus Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 artiklan mukaista kidutuksen kieltoa, 5 artiklan mukaista oikeutta vapauteen ja turvallisuuteen, 8 artiklan mukaista oikeutta nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta, 13 artiklan mukaista oikeutta tehokkaaseen oikeussuojakeinoon, 17 artiklan mukaista oikeuksien väärinkäytön kieltoa ja 34 artiklan mukaista yksilövalituksia vastaan.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen valitusohjeiden mukaan telekopiona esitetty valitus on vahvistettava postitse. Olen lähettänyt 1.6.2010 eFax-palvelun kautta ensimmäisen kirjeeni Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen pääsihteerille. Ensimmäisessä kirjeessäni olen selvästi esittänyt ne seikat, joihin valitukseni kohdistuu. eFax-palvelun lähetysten lokitietojen mukaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on vastaanottanut lähetyksen 1.6.2010. Olen lähettänyt 1.6.2010 postitse ensimmäisen kirjeeni saatekirjeineen ja liitteineen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen pääsihteerille. Itella Oyj:n ja Chronopost Internationalin lähetysten seurannan mukaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on vastaanottanut lähetyksen 3.6.2010.

Olen saanut 14.6.2010 postitse Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen sihteeristön 4.6.2010 päivätyn vastauksen ensimmäiseen kirjeeseeni. Minun tulee lähettää valituslomake ja kaikki asiaan liittyvät asiakirjat Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle viivytyksettä tai viimeistään kahdeksan viikon kuluessa edellä mainitun vastauksen päiväyksestä. Valitukselleni on annettu viitenumero (29768/10), johon minun on viitattava myöhemmissä kirjeissäni. Olen vastaanottanut 14.6.2010 tapauksen Panhelainen v. Suomi käsittelemiseksi 10 viivakooditarraa.

Olen lähettänyt 14.7.2010 eFax-palvelun kautta täytetyn valituslomakkeeni Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen pääsihteerille. eFax-palvelun lähetysten lokitietojen mukaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on vastaanottanut lähetyksen 14.7.2010. Olen lähettänyt 25.7.2010 postitse täytetyn valituslomakkeeni saatekirjeineen ja liitteineen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen pääsihteerille. Itella Oyj:n ja Chronopost Internationalin lähetysten seurannan mukaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on vastaanottanut lähetyksen 29.7.2010.

Olen saanut 17.8.2010 postitse Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen sihteeristön 11.8.2010 päivätyn vastauksen valitukseeni. Vastauksen mukaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen sihteeristö on vastaanottanut 25.7.2010 päivätyn saatekirjeeni liitteineen. Vastauksessa todetaan, että "Tuomioistuin käsittelee valituksenne niin pian kuin mahdollista. Käsittely tapahtuu tuomioistuimelle toimittamienne tietojen ja asiakirjojen perusteella". Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen menettely on pääsääntöisesti kirjallista ja minun on saavuttava Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen henkilökohtaisesti vain mikäli tuomioistuin minut erikseen kutsuu. Vastauksessa todetaan, että "Teille ilmoitetaan viran puolesta kaikista tuomioistuimen tekemistä ratkaisuista asiassanne". Vastauksessa minulle annetaan tuomioistuinmenettelyn osalta lisäohjeita.

Olen lähettänyt 4.10.2010 eFax-palvelun kautta kirjeen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen pääsihteerille. Kirjeessäni olen täydentänyt valitustani ja erityisesti sen erästä liitettä. eFax-palvelun lähetysten lokitietojen mukaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on vastaanottanut lähetyksen 4.10.2010. Olen lähettänyt 5.10.2010 postitse kyseessä olevan kirjeen liitteineen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen pääsihteerille. Itella Oyj:n ja Chronopost Internationalin lähetysten seurannan mukaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on vastaanottanut lähetyksen 7.10.2010.

Olen lähettänyt 10.5.2011 eFax-palvelun kautta kirjeen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen pääsihteerille. Kirjeessäni olen esittänyt muutaman kysymyksen valitukseni etenemisestä ja täydentänyt valitustani ja erityisesti sen erästä liitettä. eFax-palvelun lähetysten lokitietojen mukaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on vastaanottanut lähetyksen 10.5.2011. Olen lähettänyt 11.5.2011 postitse kyseessä olevan kirjeen liitteineen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen pääsihteerille. Itella Oyj:n ja Chronopost Internationalin lähetysten seurannan mukaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on vastaanottanut lähetyksen 17.5.2011.

Olen saanut 23.5.2011 postitse Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen sihteeristön 17.5.2011 päivätyn vastauksen kysymyksiini. Vastauksen mukaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen sihteeristö on vastaanottanut 9.5.2011 päivätyn telefaksini. Vastauksen mukaan kun otetaan huomioon Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa käsittelyä odottavien valitusasioiden lukumäärän, ei Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen sihteeristö valitettavasti pysty tässä vaiheessa ennakoimaan valitukseni tarkkaa käsittelyajankohtaa. Vastauksessa todetaan, että "Saatte aikanaan tiedoksenne tuomioistuimen asiassa tekemän päätöksen".

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen sihteeristöltä saamani vastaukset on allekirjoittanut kansliapäällikön puolesta sihteeristön lakimies S. Heikkilä.

Valitukseni kohdistuu Suomen valtiota vastaan.

Lähteet

1. Muistiinpanot 2007-2011
2. Apulaisoikeuskanslerin ratkaisu (dnro OKV/1268/1/2007), päivätty 4.12.2009
3. Kotimaan pakettiosoitekortti - Oikeuskanslerinvirasto (ratkaisu ja liitteet) (dnro OKV/1268/1/2007) (JJFI00000400017001835) saapunut postiin 11.12.2009, saapunut 15.12.2009.
4. Taksikuitti - Kotimaan postipaketti - Oikeuskanslerinvirasto (ratkaisu ja liitteet) (dnro OKV/1268/1/2007) (JJFI00000400017001835) noudettu postista 15.12.2009
5. Videot - Kotimaan postipaketti - Oikeuskanslerinvirasto (ratkaisu ja liitteet) (dnro OKV/1268/1/2007) (JJFI00000400017001835) noudettu postista 15.12.2009
6. Valokuvat - Kotimaan postipaketti - Oikeuskanslerinvirasto (ratkaisu ja liitteet) (dnro OKV/1268/1/2007) (JJFI00000400017001835) noudettu postista 15.12.2009
7. Ensimmäinen kirje Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle, päivätty 31.5.2010
8. eFax Confirmation ja Send Logs - European Court of Human Rights (a cover page ja ensimmäinen kirje), lähetetty faksina 1.6.2010
9. EMS-osoitekortti - European Court of Human Rights (a letter, ensimmäinen kirje ja liitteet) (EE021160895FI), postitettu 1.6.2010
10. Kuitti - EMS-paketti - European Court of Human Rights (a letter, ensimmäinen kirje ja liitteet) (EE021160895FI), postitettu 1.6.2010
11. Itella Oyj - Lähetysten seuranta (EE021160895FI) 2.-3.6.2010: www.posti.fi
12. Chronopost International - Lähetysten seuranta (EE021160895FI) 3.6.2010: www.chronopost.fr
13. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen sihteeristön vastaus, päivätty 4.6.2010, viivakooditarrat ja valitusnumero, saapunut 14.6.2010
14. Valitus Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle, päivätty 14.7.2010
15. eFax Confirmation ja Send Logs - European Court of Human Rights (a cover page ja valituslomake), lähetetty faksina 14.7.2010
16. EMS-osoitekortti - European Court of Human Rights (a letter, valituslomake ja liitteet) (EE021165668FI), postitettu 25.7.2010
17. Kuitti - EMS-paketti - European Court of Human Rights (a letter, valituslomake ja liitteet) (EE021165668FI), postitettu 25.7.2010
18. Itella Oyj - Lähetysten seuranta (EE021165668FI) 25.-29.7.2010: www.posti.fi
19. Chronopost International - Lähetysten seuranta (EE021165668FI) 27.-29.7.2010: www.chronopost.fr
20. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen sihteeristön vastaus, päivätty 11.8.2010, saapunut 17.8.2010
21. Kirje Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle, päivätty 4.10.2010
22. eFax Confirmation ja Send Logs - European Court of Human Rights (a cover page ja kirje), lähetetty faksina 4.10.2010
23. EMS-osoitekortti - European Court of Human Rights (kirje ja liitteet) (EE021140860FI), postitettu 5.10.2010
24. Kuitti - EMS-paketti - European Court of Human Rights (kirje ja liitteet) (EE021140860FI), postitettu 5.10.2010
25. Itella Oyj - Lähetysten seuranta (EE021140860FI) 5.-7.10.2010: www.posti.fi
26. Chronopost International - Lähetysten seuranta (EE021140860FI) 6.-7.10.2010: www.chronopost.fr
27. Kirje Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle, päivätty 9.5.2011
28. eFax Confirmation ja Send Logs - European Court of Human Rights (a cover page ja kirje), lähetetty faksina 10.5.2011
29. EMS-osoitekortti - European Court of Human Rights (kirje ja liitteet) (EE021174687FI), postitettu 11.5.2011
30. Kuitti - EMS-paketti - European Court of Human Rights (kirje ja liitteet) (EE021174687FI), postitettu 11.5.2011
31. Itella Oyj - Lähetysten seuranta (EE021174687FI) 11.-17.5.2011: www.posti.fi
32. Chronopost International - Lähetysten seuranta (EE021174687FI) 12.-17.5.2011: www.chronopost.fr
33. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen sihteeristön vastaus, päivätty 17.5.2011, saapunut 23.5.2011
34. Lakiviitteet FINLEX: www.finlex.fi
35. Cour Européenne des Droits de l'Homme - European Court of Human Rights (29.1.2010): www.echr.coe.int/echr
36. Sähköpostikirjeenvaihto


Suomen valtioneuvoston oikeuskanslerille tekemieni kanteluiden käsittelyiden aikana Suomen laissa ja asetuksissa säädettiin ja sisäasiainministeriön määräyksissä ja ohjeissa sekä Valtakunnansyyttäjänviraston määräyksissä ja ohjeissa todettiin mm. mitä olen aiemmin tässä blogissani kirjoittanut.

Suomen perustuslain (731/1999) 10 luvun 108 §:n 1 momentin mukaan "Oikeuskanslerin tehtävänä on valvoa valtioneuvoston ja tasavallan presidentin virkatointen lainmukaisuutta. Oikeuskanslerin tulee myös valvoa, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet, julkisyhteisön työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Tehtäväänsä hoitaessaan oikeuskansleri valvoo perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista."

Suomen perustuslain (731/1999) 5 luvun 69 §:n mukaan "Apulaisoikeuskanslerista ja tämän sijaisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä oikeuskanslerista säädetään".

Valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain (193/2000) 10 §:n mukaan "Oikeuskanslerin tehtäviä hoitaa oikeuskanslerin ohella apulaisoikeuskansleri ja tämän ollessa estyneenä apulaisoikeuskanslerin sijainen".

Valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain (193/2000) 11 §:n mukaan "Apulaisoikeuskansleri ratkaisee samalla vallalla kuin oikeuskansleri hänen käsiteltävikseen kuuluvat asiat".

Valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain (193/2000) 12 §:n mukaan "Oikeuskanslerin ratkaistaviksi kuuluvien asioiden valmistelua ja muiden oikeuskanslerin toimialaan kuuluvien tehtävien suorittamista varten valtioneuvostossa on oikeuskanslerin johtama oikeuskanslerinvirasto".

Valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain (193/2000) 1 §:n 2 momentin mukaan "Oikeuskansleri valvoo asianajajien toimintaa niin kuin asianajajista annetussa laissa (496/1958) säädetään."

Valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain (193/2000) 4 §:n mukaan "Oikeuskanslerin on tutkittava asia, jos on aihetta epäillä oikeuskanslerin valvontavaltaan kuuluvan henkilön, viranomaisen tai muun yhteisön menetelleen lainvastaisesti tai jättäneen velvollisuutensa täyttämättä taikka jos oikeuskansleri muusta syystä katsoo siihen olevan aihetta. Oikeuskansleri ei kuitenkaan tutki kantelua, joka koskee yli viisi vuotta vanhaa asiaa, ellei kantelun tutkimiseen ole erityistä syytä" ja "Asian siirtämisestä eduskunnan oikeusasiamiehelle säädetään erikseen".

Valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain (193/2000) 5 §:n mukaan "Kantelun johdosta tai muutoin oikeuskanslerin käsiteltäväksi tulleessa asiassa hankitaan oikeuskanslerin tarpeelliseksi katsoma selvitys" ja "Jos on syytä olettaa, että asia saattaa antaa aihetta oikeuskanslerin toimenpiteeseen, asianomaiselle valvontavaltaan kuuluvalle henkilölle, viranomaiselle tai muulle yhteisölle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi".

Valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain (193/2000) 6 §:n 1 momentin mukaan "Jos virkamies, julkisyhteisön työntekijä tai muu henkilö julkista tehtävää hoitaessaan on menetellyt lainvastaisesti tai jättänyt velvollisuutensa täyttämättä, oikeuskansleri voi antaa asianomaiselle huomautuksen vastaisen varalle, mikäli hän ei harkitse olevan aihetta syytteen nostamiseen. Huomautus voidaan antaa myös viranomaiselle tai muulle yhteisölle."

Valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain (193/2000) 6 §:n 2 momentin mukaan "Jos asian laatu niin vaatii, oikeuskansleri voi kiinnittää asianomaisen huomiota lain tai hyvän hallintotavan mukaiseen menettelyyn."

Valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain (193/2000) 6 §:n 3 momentin mukaan "Jos yleinen etu vaatii, oikeuskanslerin on ryhdyttävä toimenpiteisiin oikaisun saamiseksi lainvastaiseen tai virheelliseen päätökseen tai menettelyyn."

Suomen perustuslain (731/1999) 10 luvun 109 §:n 1 momentin mukaan "Oikeusasiamiehen tulee valvoa, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet, julkisyhteisön työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Tehtäväänsä hoitaessaan oikeusasiamies valvoo perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista."

Suomen perustuslain (731/1999) 10 luvun 118 §:n 1 momentin mukaan "Virkamies vastaa virkatoimiensa lainmukaisuudesta. Hän on myös vastuussa sellaisesta monijäsenisen toimielimen päätöksestä, jota hän on toimielimen jäsenenä kannattanut."

Suomen perustuslain (731/1999) 10 luvun 118 §:n 2 momentin mukaan "Esittelijä on vastuussa siitä, mitä hänen esittelystään on päätetty, jollei hän ole jättänyt päätökseen eriävää mielipidettään."

Suomen perustuslain (731/1999) 10 luvun 118 §:n 3 momentin mukaan "Jokaisella, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai vahinkoa virkamiehen tai muun julkista tehtävää hoitavan henkilön lainvastaisen toimenpiteen tai laiminlyönnin vuoksi, on oikeus vaatia tämän tuomitsemista rangaistukseen sekä vahingonkorvausta julkisyhteisöltä taikka virkamieheltä tai muulta julkista tehtävää hoitavalta sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. Tässä tarkoitettua syyteoikeutta ei kuitenkaan ole, jos syyte on perustuslain mukaan käsiteltävä valtakunnanoikeudessa."

Suomen perustuslain (731/1999) 10 luvun 117 §:n mukaan "Oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen virkatointen lainmukaisuuden tutkimisesta, syytteen nostamisesta heitä vastaan lainvastaisesta menettelystä virkatoimessa sekä tällaisen syytteen käsittelystä on voimassa, mitä 114 ja 115 §:ssä valtioneuvoston jäsenestä säädetään."

Suomen perustuslain (731/1999) 10 luvun 114 §:n mukaan "Syyte valtioneuvoston jäsentä vastaan lainvastaisesta menettelystä virkatoimessa käsitellään valtakunnanoikeudessa sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään" ja "Syytteen nostamisesta päättää eduskunta saatuaan perustuslakivaliokunnan kannanoton valtioneuvoston jäsenen menettelyn lainvastaisuudesta. Eduskunnan tulee ennen päätöstä syytteen nostamisesta varata valtioneuvoston jäsenelle tilaisuus selityksen antamiseen. Asiaa käsitellessään valiokunnan tulee olla täysilukuinen" sekä "Syytettä valtioneuvoston jäsentä vastaan ajaa valtakunnansyyttäjä".

Suomen perustuslain (731/1999) 10 luvun 115 §:n mukaan "Valtioneuvoston jäsenen virkatoimen lainmukaisuuden tutkinta eduskunnan perustuslakivaliokunnassa voidaan panna vireille: 1) oikeuskanslerin tai oikeusasiamiehen perustuslakivaliokunnalle tekemällä ilmoituksella; 2) vähintään kymmenen kansanedustajan allekirjoittamalla muistutuksella; sekä 3) eduskunnan muun valiokunnan perustuslakivaliokunnalle esittämällä tutkintapyynnöllä" ja "Perustuslakivaliokunta voi myös omasta aloitteestaan ryhtyä tutkimaan valtioneuvoston jäsenen virkatoimen lainmukaisuutta".