Poliisin tietojärjestelmäkokonaisuus ja poliisin valtakunnalliseen käyttöön tarkoitetut tietojärjestelmät on määritelty poliisihallituksen ohjeen nro 2020/2012/66 liitteessä 1 "Poliisihallinnon tietojärjestelmät ja rekisterinpito".
Olen tehnyt 22.8.2013 sähköpostitse poliisihallituksen kirjaamoon selvityspyynnön (dnro 2020/2013/3659) poliisin tietojärjestelmäkokonaisuudesta, poliisin valtakunnalliseen käyttöön tarkoitetuista tietojärjestelmistä ja rekisterinpidosta. Selvityspyynnössäni haluan, että poliisihallitus lähettää minulle postitse lokitiedot tietojeni katselemisesta edellä mainituista tietojärjestelmistä ajanjaksolta 1.1.2000-22.8.2013. Asiaa valmistelee poliisihallituksen puolesta Harri Kukkola. Minulle luvattiin vastaus viikon 35 / 2013 aikana. Koska en ollut saanut vastausta, soitin 12.9.2013 puhelimitse Harri Kukkolalle. Harri Kukkolan mukaan täydennyspyyntö liittyen selvityspyyntööni on lähetetty minulle postitse 10.9.2013. Ilmeisesti lokitietojen luovuttaminen minulle aiotaan estää.
Kysyin Harri Kukkolalta milloin tekninen tarkkailu, jonka kohteena olen, aiotaan lopettaa ja minne teknisen tarkkailun jatkumisesta voi valittaa. Harri Kukkolan mukaan poliisihallitus ei ole tietoinen operatiivisista tehtävistä. Kerroin Harri Kukkolalle että poliisi ja muut turvallisuusviranomaiset toimivat laittomasti. Lisäksi kerroin, että olen valittanut asiasta sekä eduskunnan oikeusasiamiehelle että oikeuskanslerille ja kumpikaan heistä ei ryhtynyt toimenpiteisiin. Edelleen kerroin, että asiaa on käsitelty Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa ja olen tehnyt yhden kantelun poliisiylijohtajalle liittyen poliisirikosten tutkintaan. Harri Kukkolan mukaan poliisiylijohtajalle voi tehdä kantelun, mutta poliisiylijohtaja itse ei tule asiaani käsittelemään. Harri Kukkolan mukaan tuomioistuimet päättävät pakkokeinolain mukaisista salaisista pakkokeinoista.
Sain täydennyspyynnön selvityspyyntööni postitse 16.9.2013. Täydennyspyynnössään 10.9.2013 poliisihallituksen ylitarkastaja Harri Kukkola katsoo mm. että "Koska pyyntönne kohdistuu salassa pidettäviin asiakirjoihin sekä viranomaisen henkilörekisteriin, josta tieto voidaan luovuttaa vain tietyin edellytyksin, pyydämme teitä ilmoittamaan julkisuuslain 13 §:n 2 momentin edellyttämällä tavalla tietojen käyttötarkoituksen sekä muut tietojen luovuttamisen edellytysten selvittämiseksi tarpeelliset seikat". Ohjeistuksessaan ylitarkastaja Harri Kukkola katsoo, että "Jos epäilette, että henkilötietojanne käsiteltäessä on syyllistytty rikokseen, voitte kääntyä kotipaikkakuntanne poliisin puoleen, joka suorittaa asiassa tutkinnan edellytysten täyttyessä. Poliisimiehen tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkintaa johtaa syyttäjä lukuun ottamatta rikesakkoasiana ja rangaistusmääräysmenettelyssä käsiteltäviä asioita" ja että "Henkilötietojen käsittelyyn liittyvissä kysymyksissä voitte kääntyä myös tietosuojavaltuutetun toimiston puoleen neuvonnan ja ohjeiden saamiseksi. Henkilötietolain 39 §:n mukaan tietosuojavaltuutetulla on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada tiedot, jotka ovat tarpeen henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuuden valvonnassa. Lisätietoja ja tarkemmat yhteystiedot löytyvät esimerkiksi internetistä osoitteesta www.tietosuoja.fi".
Poliisihallituksen ylitarkastaja Harri Kukkola pyysi minua lähettämään täydennyksen 10.10.2013 mennessä. Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 4 luvun 13 §:n 2 momentin mukaan "Pyydettäessä saada tieto salassa pidettävästä asiakirjasta taikka viranomaisen henkilörekisteristä tai muusta asiakirjasta, josta tieto voidaan luovuttaa vain tietyin edellytyksin, tiedon pyytäjän on, jollei erikseen toisin säädetä, ilmoitettava tietojen käyttötarkoitus sekä muut tietojen luovuttamisen edellytysten selvittämiseksi tarpeelliset seikat sekä tarvittaessa tiedot siitä, miten tietojen suojaus on tarkoitus järjestää". Olin jo puhelinkeskustelussamme 12.9.2013 todennut ylitarkastaja Harri Kukkolalle, että "poliisi ei tutki syyttäjien tekemiä rikoksia eikä syyttäjät tutki poliisin tekemiä rikoksia, niin järjestelmähän on täysin aukoton".
Olen lähettänyt 8.10.2013 sähköpostitse poliisihallituksen kirjaamoon vastauksen täydennyspyyntöön (dnro 2020/2013/3659). Täydennyksessäni 8.10.2013 totean seuraavaa:
Poliisihallitus / Kirjaamo
Vuorikatu 20
00100 Helsinki
Puh. 071 8781690
Faksi 071 8781649
E-mail: kirjaamo.poliisihallitus@poliisi.fi
Viitaten täydennyspyyntöönne 10.9.2013.
Asia: Selvityspyyntö, poliisin tietojärjestelmäkokonaisuus, lokitiedot
Olen tehnyt 22.8.2013 sähköpostitse poliisihallituksen kirjaamoon selvityspyynnön (dnro 2020/2013/3659) poliisin tietojärjestelmäkokonaisuudesta, poliisin valtakunnalliseen käyttöön tarkoitetuista tietojärjestelmistä ja rekisterinpidosta. Selvityspyynnössäni haluan, että poliisihallitus lähettää minulle postitse lokitiedot tietojeni katselemisesta edellä mainituista tietojärjestelmistä ajanjaksolta 1.1.2000-22.8.2013.
Olen saanut täydennyspyyntönne selvityspyyntööni postitse 16.9.2013.
En tiedä mitä tietoja minusta on niissä poliisin henkilörekistereissä joihin minulla ei ole tarkastusoikeutta.
Suomen turvallisuusviranomaiset (poliisiviranomaiset) ja/tai muut asiaan liittyvät henkilöt ovat levittäneet minusta valheellisia tietoja ja vihjauksia sekä yksityiselämääni liittyviä asioita täyttäen rikoslain (39/1889) 24 luvun 9 §:n mukaisen kunnianloukkauksen, 24 luvun 8 §:n mukaisen yksityiselämääni loukkaavan tiedon levittämisen ja 24 luvun 10 §:n mukaisen törkeän kunnianloukkauksen tunnusmerkit.
Tapahtumat on kuvattu pääpiirteissään internetissä julkaistussa blogissani: http://mpan-weblog.blogspot.fi/.
Vaihdoin huhtikuussa 2002 työpaikkaa Nokia Networksista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakouluun ja muutin paluumuuttajana Helsingistä Joensuuhun.
Nokia Networksin aikaisen työurani loppuvaiheessa olin avainhenkilö ja hankekohtainen sisäpiiriläinen.
Tein tapahtumien johdosta ensimmäisen kanteluni eduskunnan oikeusasiamiehelle 14.9.2004 ja myöhemmin 15.7.2005 poliisitutkintapyynnön joka kattaa sekä työpaikkakiusaamisen että poliisiviranomaisten toiminnan.
Suomessa asia oli viimeksi vireillä oikeuskanslerinvirastossa. Olen tehnyt myös valituksen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle.
Muutin Joensuusta takaisin Helsinkiin kesäkuussa 2005. Muutin elokuussa 2012 Turkuun.
Todellista syytä tapahtumille en tiedä. Menetin terveyteni, kunniani ja työpaikkani. Viranomaisten tulisi selvittää asia poliisitutkintapyyntöni, oikeuskanslerille tekemieni kanteluiden, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle tekemäni valituksen ja myöhempien täydennyksieni mukaisesti, mutta vuoden 2002, kevään 2003 ja uudelleen syksystä 2004 eteenpäin sattuneita tapahtumia ei haluta tutkia vaan niitä yritetään peitellä ja minua yritetään estää ajamasta asiaani.
Minulle on haluttu jokin rikosmerkintä. Edelleen minusta on levitetty valheellisia tietoja ja vihjauksia, joita yritetään käyttää painostuskeinona ja pelottelukeinona sille etten ajaisi asiaani viranomaisteitse. Tässä on ilmeisesti ollut tarkoituksena henkinen murtamiseni ja se että muut henkilöt osallistuisivat kiusaamiseen ja henkiseen painostamiseen.
Olen ottanut yhteyttä Amnesty International Suomen osasto ry:n toiminnanjohtaja Frank Johanssoniin ja johtokunnan 2005-2006 vt. puheenjohtaja (II varapuheenjohtaja) Thomas Hackmaniin sekä Ihmisoikeusliitto ry:hyn ilman mainittavaa tulosta. Olen kirjoittanut asiasta myös Amnesty International Suomen osasto ry:n johtokunnan 2006-2007 puheenjohtaja Milma Kettuselle, Helsingin Sanomien vastaavalle päätoimittajalle Janne Virkkuselle, Suomen Kuvalehden päätoimittajalle Tapani Ruokaselle, fifi.voima.fi:n päätoimittajalle Hanna Nikkaselle, Ihmisoikeusliitto ry:n pääsihteerille Kristiina Kourokselle ja Amnesty International Suomen osasto ry:n oikeudelliselle asiantuntijalle Susanna Mehtoselle ilman että olisin saanut apua.
Lisäksi olen ottanut yhteyttä Uudenmaan työsuojelupiiriin ja Itä-Suomen työsuojelupiiriin asian selvittämiseksi.
Sain oikeusapua vasta kolmannesta oikeusaputoimistosta. Rikosuhripäivystyksen Itä-Suomen aluetoimistosta sain asiakirjojen kopiointiapua kanteluiden ja selvityspyynnön tekemiseksi. Rikosuhripäivystyksen Uudenmaan aluetoimistosta en saanut asiakirjojen kopiointiapua kantelua ja mahdollista oikeusprosessia varten.
Lopetin oikeusapuni Joensuun oikeusaputoimistosta 14.5.2007. Olen ollut yksityisen asianajotoimiston asiakkaana 10.1.2008-7.8.2009.
Minulta on estetty oikeus tehokkaaseen oikeussuojakeinoon.
Olen joutunut turvallisuusviranomaisten ajojahdin kohteeksi.
Ulkopuoliset eivät uskalla puuttua tapahtumiin tai pyynnöstä osallistuvat niihin.
Epäiltyinä rikoksina poliisitutkintapyynnössäni on mainittu pahoinpitely ja kunnianloukkaus. Lisäksi asiaan liittyvät mm. työturvallisuusrikos, virkavelvollisuuden rikkominen, työsopimuslakirikkomukset, törkeät virka-aseman väärinkäyttämiset ja/tai virka-aseman väärinkäyttämiset, vaaran aiheuttamiset, pelastustoimen laiminlyönnit, näpistys, laiton uhkaus, lievä vahingonteko, niskoittelu poliisia vastaan, vapaudenriisto tai tuottamuksellinen vapaudenriisto, törkeät petoksen yritykset ja/tai petoksen yritykset, väärennys tai törkeä väärennys, törkeä väärennys tai väärennys, törkeä petos tai petos, kotirauhan rikkominen, virkavelvollisuuden rikkomiset ja/tai tuottamukselliset virkavelvollisuuden rikkomiset, henkilörekisteririkokset, henkilörekisteririkkomukset, törkeät tietoliikenteen häirinnät ja/tai tietoliikenteen häirinnät, virkasalaisuuden rikkomiset ja/tai tuottamukselliset virkasalaisuuden rikkomiset, salassapitorikokset ja/tai salassapitorikkomukset, törkeä kunnianloukkaus ja yksityiselämääni loukkaavien tietojen levittämiset. Tarkemmat rikosnimikkeet täsmentyvät myöhemmin.
Koska terveyttäni on vahingoitettu, minulle on aiheutettu kipua, olen sairastunut vakavasti, minulle on aiheutettu kahdesti hengenvaarallinen tila, olen saanut stressiperäisiä oireita, olen voinut saada jälkitraumaattisen stressin aiheuttamia vaurioita ja olen menettänyt työkykyni ja koska rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, täyttää poliisitutkintapyynnössäni mainittu minuun kohdistettu pahoinpitely hallituksen esityksen HE 94/1993 vp mukaan Suomen rikoslain (39/1889) 21 luvun 6 §:n mukaisen törkeän pahoinpitelyn tunnusmerkit.
Koska minulle on aiheutettu ja aiheutetaan voimakasta ruumiillista ja henkistä kärsimystä saadakseen minut tai muun henkilön tunnustamaan tai antamaan tietoja, rangaistakseen minua jostakin minun tai jonkun muun tekemästä tai tekemäksi epäillystä teosta ja/tai pelotellakseen tai pakottaakseen minua tai muuta henkilöä, täyttävät poliisitutkintapyynnössäni mainitut ja siihen liittyvät sekä Suomen valtioneuvoston oikeuskanslerille tekemissäni kanteluissa (dnro 1268/1/07 ja dnro 1223/1/2009) ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle tekemässäni valituksessa ja myöhemmissä täydennyksissä kuvatut ja täydennetyt minuun kohdistetut teot ja rikokset Suomen rikoslain (39/1889) 11 luvun 9 a §:n mukaisen kidutuksen tunnusmerkit.
1) Koska Suomen eduskunnan apulaisoikeusasiamies Ilkka Rautio ei ryhtynyt ratkaisuissaan (dnro 2403/4/04, päivätty 9.11.2004 ja dnro 1066/4/05, päivätty 28.4.2005) vaatimiini toimenpiteisiin, ja
2) koska tutkinnanjohtaja Mikkelin kihlakunnan poliisilaitoksen rikoskomisario Kaarlo Häkkisen suorittama muuta tutkintaa koskeva esitutkinta (6480/S/11832/05) on puutteellinen, virheellinen ja lainvastainen, ja
3) koska tutkinnanjohtaja Joensuun kihlakunnan poliisilaitoksen rikoskomisario Leevi Makkosen suorittama poliisirikoksiin liittyvä muuta tutkintaa (yksityiselämää koskevien tietojen luovutt. ulkopuolisille) koskeva esitutkinta (6140/S/12442/05) on puutteellinen, virheellinen ja lainvastainen, ja
4) koska tutkinnanjohtaja Joensuun kihlakunnan poliisilaitoksen rikoskomisario Leevi Makkosen suorittama työpaikkakiusaamista koskeva esitutkinta (6140/R/4433/05) on puutteellinen, virheellinen ja lainvastainen johtuen ilmeisesti siitä, että tapaukseeni liittyy myös vakavia poliisirikoksia, ja
5) koska tutkinnanjohtaja Kuopion seudun kihlakunnan syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjä Reijo Rapo päätti päätöksessään (06/04/RRA) olla aloittamatta poliisirikoksia koskevaa esitutkintaa vaikka siihen on selkeät syytä epäillä -perusteet, ja
6) koska Itä-Suomen lääninhallituksen lääninpoliisiylitarkastaja Jorma Issakaisen ratkaisu (ISLH-2005-02505/Tu-411) on puutteellinen, virheellinen ja lainvastainen, ja
7) koska Suomen apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske on päätöksessään (dnro 78/21706) arvioinut tutkinnanjohtaja Kuopion seudun kihlakunnan syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjä Reijo Rapon päätöksen olla aloittamatta poliisirikoksia koskevaa esitutkintaa (06/04/RRA) uudelleen ilman että hän on pyytänyt asiasta tarpeellisia lisätietoja ja selvityksiä eikä ole ryhtynyt asiassa tarpeellisiin toimenpiteisiin lainmukaisen esitutkinnan suorittamiseksi, ja
8) koska Suomen tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnion ja Tietosuojavaltuutetun toimiston ylitarkastaja Lauri Vuorivirran toiminta on ollut epäasiallista, virheellistä ja lainvastaista, ja
9) koska terveydenhuollon toiminta on ollut epäasiallista, virheellistä ja lainvastaista, ja
10) koska sain oikeusapua vasta kolmannesta oikeusaputoimistosta, ja
11) koska Järvenpään oikeusaputoimiston ja julkinen oikeusavustaja Marja Toivio-Kaasisen menettely on ollut epäasiallista, virheellistä ja lainvastaista, ja
12) koska Joensuun oikeusaputoimiston menettely on ollut epäasiallista, virheellistä ja lainvastaista, ja
13) koska en ole tyytyväinen julkinen oikeusavustaja Esa Kyllästisen antamaan ohjeeseen ja häneltä saamaani oikeusapuun, ja
14) koska asianajaja Jyrki Kuusivaara on laiminlyönyt velvollisuutensa ja on toiminut epäasiallisesti, virheellisesti ja epärehellisesti sekä asianajajista annetun lain (496/1958) 5 §:n 1 momentin ja Suomen Asianajajaliiton sääntöjen (29.10.2004/934) 35 §:n 1 momentin vastaisesti sekä hyvää asianajajatapaa koskevien ohjeiden (15.1.2009) kohtien 3.1, 3.2, 3.5, 4.1, 4.5, 5.4, 5.9 ja 5.11 ja/tai hyvää asianajajatapaa koskevien ohjeiden (9.6.1972) 1 §:n, 18 §:n, 2 §:n, 22 §:n, 4 §:n, 21 §:n, 16 §:n ja 32 §:n vastaisesti, ja
15) koska Suomen Asianajajaliiton valvontalautakunta väittää ratkaisussaan (dnro 34609, ratkaistu 5.5.2010) että valvontalautakunta ei ole havainnut, että asianajaja Jyrki Kuusivaara olisi kantelijan väittämällä tavalla menetellyt hyvän asianajajatavan vastaisesti vaikka olen tehnyt 16.9.2009 kantelun Suomen valtioneuvoston oikeuskanslerille (dnro 1223/1/2009) asianajaja Jyrki Kuusivaaran toiminnasta ja antanut 12.10.2009 Suomen Asianajajaliitolle vastauksen asianajaja Jyrki Kuusivaaran selvitykseen ja kantelustani ja vastauksestani ilmenevät tapahtuneet tosiasiat ja vastauksestani ilmenevät ne tosiasiat kuinka asianajaja Jyrki Kuusivaara valehtelee selvityksessään 1.10.2009 Suomen Asianajajaliitolle, ja
16) koska Suomen valtioneuvoston oikeuskanslerinviraston asialuettelon (dnro OKV/154/40/2010) 17.6.2010 mukaan Suomen valtioneuvoston oikeuskansleri Jaakko Jonkka on 15.6.2010 tehnyt päätöksen, jonka mukaan valvonta-asia 5.5.2010 Dnro 34609 arkistoidaan ilman mitään muita toimenpiteitä (ad acta), vaikka olen vaatinut, että Suomen valtioneuvoston oikeuskanslerin tulee valittaa Suomen Asianajajaliiton valvontalautakunnan ratkaisusta (dnro 34609) Helsingin hovioikeuteen ja vaikka Suomen perustuslain (731/1999) 10 luvun 108 §:n mukaan oikeuskanslerin tulee valvoa, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet, julkisyhteisön työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa ja hoitaessaan tehtäväänsä Suomen valtioneuvoston oikeuskanslerin tulee valvoa perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista, ja
17) koska Suomen valtioneuvoston apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen ei ryhtynyt ratkaisussaan (dnro OKV/1268/1/2007, päivätty 4.12.2009) vaatimiini toimenpiteisiin vaikka Suomen perustuslain (731/1999) 10 luvun 108 §:n mukaan oikeuskanslerin tulee valvoa, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet, julkisyhteisön työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa ja hoitaessaan tehtäväänsä Suomen valtioneuvoston oikeuskanslerin tulee valvoa perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista, ja
18) koska en ole löytänyt asianajajaa, joka uskaltaisi ajaa asiaani Suomessa ja/tai Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa, ja
19) koska en ole saanut pyytämääni apua Suomessa toimivilta ihmisoikeusjärjestöiltä, ja
20) koska Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle tarkoitetussa valituksessani ja myöhemmissä täydennyksissäni mainittuja tapahtumia ei haluta tutkia vaan niitä yritetään peitellä ja minua yritetään estää ajamasta asiaani, ja
21) koska Suomen poliisilain (493/1995) 3 luvun ja/tai Suomen pakkokeinolain (450/1987) 5 a luvun mukaisten tiedonhankintaa sekä telekuuntelua, televalvontaa ja teknistä tarkkailua koskevien säännösten käytön aikana saatuja minua ja toimintaani koskevia tietoja on hyödynnetty ja hyödynnetään edelleen yritettäessä estää minua ajamasta asiaani, ja
22) koska postiliikennettäni, tietoliikenneyhteyksiäni sekä televiestintääni on häiritty ja häiritään edelleen, ja
23) koska olen saanut edellä mainittuihin häiriöihin tekemiini selvityspyyntöihin vastauksia, joissa häiriöitä on vähätelty ja peitelty, ja
24) koska kotirauhaani on rikottu ja rikotaan edelleen, ja
25) koska olen ollut ja olen edelleen tarkkailun, teknisen tarkkailun ja telepakkokeinojen käytön kohteena ja yksityiselämääni liittyviä asioita sekä puhelinkeskusteluitani on ilmaistu sivullisille ja muille ulkopuolisille, ja
26) koska minusta on levitetty valheellisia tietoja ja vihjauksia, ja
27) koska minusta on haluttu luoda sellainen mielikuva etten voisi ajaa asiaani viranomaisteitse,
a) on Suomen valtion tai ao. Suomen viranomaisten tai ao. Suomen viranomaisen tarkoituksena henkinen murtamiseni ja se että muut henkilöt osallistuisivat kiusaamiseeni ja henkiseen painostamiseeni, ja
b) on Suomen valtion tai ao. Suomen viranomaisten tai ao. Suomen viranomaisen tarkoituksena estää minua ajamasta asiaani, ja
siten Suomen valtio on yrittänyt estää minua tekemästä valitusta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle ja estänyt valitukseni (Panhelainen v. Suomi, valitusnumero 29768/10) tutkimisen.
1) Koska Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on tehnyt 12.7.2011 yhden tuomarin kokoonpanossa päätöksen (29768/10), jonka mukaan se ei ota valitustani tutkittavaksi, ja koska Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on ilmoittanut minulle 12.7.2011 päivätyssä ratkaisussaan että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen sihteeristö ei tule antamaan minulle tietoa päätösneuvotteluiden sisällöstä eikä tule jatkamaan kirjeenvaihtoa kanssani eikä toimita minulle valitukseeni liittyviä asiakirjoja, ja
2) koska Suomen perustuslain (731/1999) 10 luvun 118 §:n 3 momentin mukaan "Jokaisella, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai vahinkoa virkamiehen tai muun julkista tehtävää hoitavan henkilön lainvastaisen toimenpiteen tai laiminlyönnin vuoksi, on oikeus vaatia tämän tuomitsemista rangaistukseen sekä vahingonkorvausta julkisyhteisöltä taikka virkamieheltä tai muulta julkista tehtävää hoitavalta sen mukaan kuin lailla säädetään. Tässä tarkoitettua syyteoikeutta ei kuitenkaan ole, jos syyte on perustuslain mukaan käsiteltävä valtakunnanoikeudessa",
tarvitsen selvityspyynnössäni (dnro 2020/2013/3659, päivätty 22.8.2013) pyytämiäni tietoja omien oikeuksieni ajamista varten ja vaadin, että lähetätte minulle lokitiedot tietojeni katselemisesta niin pian kuin mahdollista. Säilytän tiedot tietoturvallisessa paikassa.
Turussa 8.10.2013,
allekirjoittanut.
Lähteet
1. Muistiinpanot 2013
2. Selvityspyyntö, poliisin tietojärjestelmäkokonaisuus, lokitiedot (dnro 2020/2013/3659), päivätty 22.8.2013
3. Poliisihallitus - Täydennyspyyntö ja ohjaus (dnro 2020/2013/3659, ID-1551002543), päivätty 10.9.2013
4. Vastaus täydennyspyyntöön (dnro 2020/2013/3659), päivätty 8.10.2013
5. Lakiviitteet FINLEX: www.finlex.fi
6. Sähköpostikirjeenvaihto
Tuesday, October 15, 2013
Subscribe to:
Posts (Atom)
