Poliisihallituksen päätös (a decision from the National Police Board)

Olen saanut 5.11.2013 postitse tiedoksi poliisihallituksen päätöksen selvityspyyntööni (dnro 2020/2013/3659). Päätöksessään (ID-1551485772, päivätty 30.10.2013) poliisihallituksen tekniikan yksikkö kieltäytyy luovuttamasta pyytämiäni lokitietoja: "Poliisihallitus ei luovuta pyytämiänne lokitietoja". Päätöksen ovat sähköisesti allekirjoittaneet poliisihallituksen rekisterinpitopäällikkö Jari Råman ja ylitarkastaja Harri Kukkola. Olen valittanut 29.11.2013 poliisihallituksen päätöksestä valitusosoituksen mukaisesti Helsingin hallinto-oikeuteen (dnro 07571/13/1203). Olen saanut Helsingin hallinto-oikeuden lähetteen ja poliisihallituksen selityksen (ID-1552629663, päivätty 7.2.2014) postitse 24.2.2014. Poliisihallituksen selityksen ovat allekirjoittaneet poliisijohtaja Tomi Vuori ja poliisihallituksen rekisterinpitopäällikkö Jari Råman. Olen antanut 20.3.2014 vastaukseni poliisihallituksen selitykseen ja 24.3.2014 vastaukseeni selvennyksen.

Vastauksessani totean, että "Poliisin rekisterinpidon ja julkisuuslain [laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/1999] 11 §:n 2 momentin tarkoituksena ei ole suinkaan suojella virkamiehiä ja/tai viranomaisia joutumasta vastuuseen epäasiallisesta, virheellisestä ja/tai lainvastaisesta menettelystä tai toiminnasta. Tutkinnanjohtaja kihlakunnansyyttäjä Reijo Rapo ei ole tutkinut asiaa lainkaan. Minä en tiedä mitä tietoja minusta on niissä poliisin henkilörekistereissä joihin minulla ei ole tarkastusoikeutta. Olen asiassani asianomistaja. Minulla on oikeus selvittää onko tietojani katseltu laittomasti mikäli epäilen näin tapahtuneen. Lisäksi minulla on oikeus ajaa asiaani oikeusprosessina ja/tai viranomaismenettelyssä mikäli epäilen laittomuuksia tapahtuneen". Selvennyksessäni totean, että valitukseni liitteen 4 [Sähköpostit 3-4: Vastaus täydennyspyyntöön (dnro 2020/2013/3659), päivätty 8.10.2013. The weblog by Mika Panhelainen since March 21 2006 (8.10.2013): http://mpan-weblog.blogspot.com] osalta voin lähettää materiaalia enemmänkin jos Helsingin hallinto-oikeus niin haluaa.

Koska kotikuntani on väestötietojärjestelmän mukaan Turku, Helsingin hallinto-oikeus on päätöksessään (14/0477/5, dnro 07571/13/1203, päivätty 16.6.2014) päättänyt siirtää asian Turun hallinto-oikeuden käsiteltäväksi. Asian on ratkaissut hallinto-oikeustuomari Riikka Valli-Jaakola. Esittelijänä on toiminut Ilona Nuorteva.

Olen soittanut 23.6.2014 puhelimitse Turun hallinto-oikeuden kirjaamoon ja minulle kerrottiin, että asian vireilletuloilmoitus lähetetään minulle kotiin. Koska en ollut saanut vireilletuloilmoitusta, soitin 1.7.2014 uudelleen Turun hallinto-oikeuden kirjaamoon. Tarvitsen vireilletuloilmoituksen jotta voin kerätä lisää näyttöä. Puhelimeen vastannut virkailija lupasi pyytää jaostoa lähettämään vireilletuloilmoituksen. Valitukseni diaarinumero Turun hallinto-oikeudessa on 00892/14/1203. Turun hallinto-oikeuden 2. jaoston puheenjohtajana on toiminut hallinto-oikeustuomari Paula Olenius.

Olen soittanut 22.9.2014 puhelimitse Turun hallinto-oikeuden esittelijälle Marja Peltoniemelle ja kertonut, että tällä hetkellä minua estetään hankkimasta todisteita. Olen saanut Turun hallinto-oikeuden lähettämän diaariotteen (dnro 00892/14/1203, päivätty 1.7.2014) postitse 2.7.2014. Olin ottanut 27.6.2014 sähköpostitse yhteyttä Suomen Kansalliskirjastoon etsiäkseni blogini kohdassa "Vastoinkäymiset leviävät (adversities propagate)" mainitsemaani Nokia Oyj:n julkaisemaa tai kustantamaa materiaalia. Koska osaa aineistoa ei pikaisella kirjastovirkailijan silmäyksellä Suomen Kansalliskirjaston vapaakappalekokoelmien pienpainatteista löytynyt ja koska osaa aineistosta olisi pitänyt etsiä Suomen Kansalliskirjaston varastokirjastosta, joka oli heinäkuussa kiinni, ja koska asun Turussa, minua neuvottiin kääntymään Turun yliopiston kirjaston puoleen. Tarvitsen etsimäni materiaalin Turun hallinto-oikeudessa vireillä olevaa oikeudenkäyntiä ja sitä seuraavia oikeusprosesseja varten. Koska minä tunnen etsimäni aineiston parhaiten, olen hakenut ja saanut oikeuden tutkia Turun yliopiston kirjaston vapaakappalekokoelmaa ja erityisesti pienpainatteita siten, että minä itse suoritan fyysiset haut. Olen käynyt 4.-7.8.2014 Turun yliopiston kirjaston Raision toimipisteessä tutkimassa Turun yliopiston kirjaston pienpainatekokoelmaa. En löytänyt Nokian verkkopuolen (Nokia Telecommunications / Nokia Networks) materiaalia kovinkaan paljoa. Tuoteluettelot, jotka on julkaistu mm. Internetissä, puuttuivat kokonaan ja verkkopuolen tietoliikennelaitteiden ohjekirjat, käyttöoppaat yms. puuttuivat lähes kokonaan. Nokian matkapuhelimista olisi löytynyt edellä mainitut tiedot, mutta ne eivät olleet haussani relevantteja. Myös Nokian verkkopuolen tuotteiden osalta puuttuivat tuote-esitteet vuosilta 2000-2002 lähes kokonaan. Nokian GPRS-verkkotuotteiden esitteet vuodelta 1999 kyllä löytyivät. Koska Nokian verkkopuolen (Nokia Telecommunications / Nokia Networks) julkaisuissa oli niin paljon puutteita, asiaa tutkittiin vielä Suomen Kansalliskirjaston toimesta. Oli mahdollista, että vapaakappaleita on luovutettu vain yksi kappale ja ne ovat tallessa Suomen Kansalliskirjastossa. Olen saanut Turun yliopiston kirjaston erikoiskirjastonhoitaja Panu Turuselta 12.9.2014 sähköpostitse viestin, jonka mukaan etsimääni aineistoa ei löytynyt myöskään Suomen Kansalliskirjaston varastokirjastosta Urajärveltä.

Kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä annetun lain (1433/2007, "Vapaakappalelaki") 7 luvun 26 §:n 1 momentin mukaan "Kansalliskirjasto valvoo 4 ja 8 §:ssä tarkoitetun luovutusvelvollisuuden noudattamista lukuun ottamatta elokuvan sisältävien tallenteiden luovutusta". Olen lähettänyt 13.9.2014 Suomen Kansalliskirjaston johtavalle tietoasiantuntijalle Aija Vahtolalle seuraavan pyynnön:

Sain yhteystietonne Turun yliopiston kirjaston erikoiskirjastonhoitaja Panu Turuselta (XXX@XXX, puh. XXX). Olen hakenut ja saanut oikeuden tutkia Turun yliopiston kirjaston vapaakappalekokoelmaa ja erityisesti pienpainatteita siten, että minä itse suoritan fyysiset haut. Ohessa etsimäni aineisto ja hakuni tulokset:

---

Sent: Fri, 08 Aug 2014 11:36:12 +0300 (EEST)
From: YYY@YYY
To: XXX@XXX
Subject: Re: Hakemus liittyen vapaakappalekokoelmaan ja erityisesti
 pienpainatteisiin


Hei,

Kävin 7.8.2014 vielä tarkistamassa tilanteen Nokian verkkopuolen (Nokia Telecommunications / Nokia Networks) tuotteiden osalta. Ohessa yhteenveto. Toivottavasti siitä on apua.

> > > > > Hakuni koskee seuraavaa aineistoa:
> > > > >
> > > > > 1) Nokia Telecommunicationsin julkaisema tekninen opas: Helsinki Espoo Laboratory Network Labnet - Network description and network use rules, päivätty 16.11.1998, authors: H. Latvala ja H. Ahola, asiakirjatunniste: NTC DN98912719/1.0 en.
> > > > >

Tätä voisi kysyä mielummin yksityisarkistoista, kuten tekijöiltä tai sitten Nokian omasta asiakirja-arkistosta.

> > > > > 2) Nokia Oyj:n tuoteluettelot vuosilta 1999-2002: Erityisesti tuoteluetteloiden osuudet Backbone - Product Catalog - Networks - Nokia (c) 1999, 2000, 2001 ja 2002 sekä GPRS Mobile Packet Core - Product Catalog - Networks - Nokia (c) 1999, 2000, 2001 ja 2002. Nokia Telecommunications Oy vaihtoi nimensä Nokia Networks Oy:ksi 1.10.1999 alkaen.
> > > > >

Ihmettelen ettei Nokian verkkopuolen tuoteluetteloita löydy vapaakappalekokoelmista. Ainakin vuodesta 2001 lähtien ne on julkaistu Internetissä, kts. esim. Internet Archive, archive.org: https://web.archive.org/web/*/http://www.nokia.com/networks/product_catalogue ja https://web.archive.org/web/*/http://www.nokia.com/networks/product_catalog sekä

2001: https://web.archive.org/web/20010801160337/http://www.nokia.com/networks/product_catalogue/ ja

2002: https://web.archive.org/web/20021201112811/http://www.nokia.com/networks/product_catalog

Minulta jää siten uupumaan vuodet 1999 ja 2000. Vapaakappalekokoelmista olisi löytynyt Nokian matkapuhelimien tuoteluettelot painettuna. Tähän täytyy olla jokin syy. Asiaa kannattaa tiedustella Nokia Oyj:stä.

> > > > > 3) Nokia Telecommunicationsin tai Nokia Networksin julkaisema tekninen opas: Implementing the GPRS IP Backbone, Introductory document, GPRS IP Backbone Cookbook, Copyright Nokia Telecommunications Oy / Nokia Networks Oy 1999 (voi olla myös 1998 mutta epäilen), asiakirjatunniste: DN99184441 Issue 1.0. Nokia Telecommunications Oy vaihtoi nimensä Nokia Networks Oy:ksi 1.10.1999 alkaen.
> > > > >

Tämä on asiakasdokumentti, jonka pitäisi kyllä löytyä, kts. kohta 4). Asiakirjatunnisteen käyttö Nokiassa on vaihdellut vuosien myötä. On käytetty nimeä Document Number tai Nokia, NTC etc. Code, ts. yksikäsitteinen tunniste, jolla erotetaan teokset ja niiden eri versiot toisistaan. 

> > > > > 4) Nokia Networksin julkaisemat tekniset oppaat: Implementing the GPRS IP Backbone, Introductory document, GPRS IP Backbone Cookbook, Copyright Nokia Networks Oy 2000, asiakirjatunniste: DN99184441 Issue 1.5 ja sitä uudemmat aina 2.0:aan saakka.
> > > > >

Kyseessä on asiakasdokumentti, jonka kohderyhmänä on operaattorin henkilökunta, n. 200 sivua pitkä, joten on julkaistu ainakin pdf-muodossa. Pitäisi löytyä vapaakappalekokoelmista. On jaettu ainakin kohdassa 5) etsityn kanssa.

> > > > > 5) Nokian GGSN (Gateway GPRS Support Node) -tuotteen käyttöohjeet ja muu materiaali mukaanlukien CD:t vuosilta 1999-2002. Copyright Nokia Oyj / Nokia Corporation / Nokia Telecommunications Oy / Nokia Networks Oy 1999, 2000, 2001 ja 2002. Nokia Telecommunications Oy vaihtoi nimensä Nokia Networks Oy:ksi 1.10.1999 alkaen.
> > > > >

Ihmettelen ettei löytynyt vapaakappalekokoelmista. Nokian GGSN:n tuotekehitys ja tuotehallinto vuosina 1999-2002 oli Suomessa. Tyypillisesti tietoliikennelaitteiden käyttöhjeet ja muu materiaali jaetaan siten, että tuotteen mukana tulee esitemateriaali ja varsinaiset käyttöoppaat yms. jaetaan CD:llä. Nykyisin sama tieto on asiakkaiden saatavilla myös Internetissä.

Yleisesti mainittakoon, että Nokian verkkopuolen tietoliikennelaitteiden ohjekirjat, käyttöoppaat yms. puuttuivat vapaakappalekokoelmista lähes kokonaan. Nokian matkapuhelimista olisi löytynyt edellä mainitut tiedot. Tähän täytyy olla jokin syy. Asiaa kannattaa tiedustella Nokia Oyj:stä.

> > > > > 6) Muu yksilöimätön aineisto: Nokian GPRS ja GPRS/3G -tuotteiden esitemateriaali ja tekniset dokumentaatiot yms. vuosilta 1999-2002. Copyright Nokia Oyj / Nokia Corporation / Nokia Telecommunications Oy / Nokia Networks Oy 1999, 2000, 2001 ja 2002. Nokia Telecommunications Oy vaihtoi nimensä Nokia Networks Oy:ksi 1.10.1999 alkaen.
> > > > >

En löytänyt Nokian verkkopuolen materiaalia kovinkaan paljoa. Löysin Nokian GPRS ja GPRS/3G -tuotteiden tuote-esitteet vuodelta 1999, jolloin Nokian GPRS-verkkoratkaisu lanseerattiin markkinoille, kts. esim. seuraava:

http://company.nokia.com/en/news/press-releases/1999/02/23/nokia-introduces-optimised-gprs-solution-for-new-mobile-data-services

Nokian verkkopuolen tuotteiden osalta puuttuivat tuote-esitteet vuosilta 2000-2002 lähes kokonaan. Todettakoon, että vaikka Nokian verkkopuolen tuotteiden tuotekehitys tapahtuisikin ulkomailla, niin yleensä tuotehallinto on ollut Suomessa. Toki kaikkien tuotteiden osalta edellä mainittu ei pidä paikkansa. Voi olla, että aineistoa ei jostain syystä ole saatu. Asiaa kannattaa tiedustella Nokia Oyj:stä.

> > > > > Nokia Oyj:n asiakirjatunnisteet ovat saattaneet / saattavat muuttua asiakirjaversioiden (Issue) myötä.
> > > > >

Terveisin, YYY
Puh. YYY

---

Koska en löytänyt kaikkea etsimääni aineistoa ja koska hakuni tulosten perusteella Nokia Oyj:n verkkopuolen (Nokia Telecommunications / Nokia Networks) julkaisuissa oli niin paljon puutteita, asiaa tarkistettiin vielä Kansalliskirjaston toimesta. Ohessa yhteenvedot:

---

Sent: Fri, 22 Aug 2014 12:16:41 +0000
From: XXX@XXX
To: YYY@YYY
Subject: RE: Hakemus liittyen vapaakappalekokoelmaan ja erityisesti
 pienpainatteisiin

Hei,
valitettavasti tarkistukset Kansalliskirjaston etävarastossa (Urajärvellä) viivästyvät.
Sain tällaisen viestin Kansalliskirjastosta:

..................................................
mutkia matkassa, tämä menee nyt kahden viikon päähän jolloin on 
seuraava tilaisuus käydä Urajärvellä. Tapio Aaltone joka sieltä 
toimittaa tilauksia ym on lomalla ja koska Nokiaa on siellä paljon (ei 
kannata pyytää pakkaamaan kaikkea tänne), menen itse Urajärvelle 
penkomaan kokoelmaa (vuosien 1996-1999 tuotamainokset ovat siis 
siellä). Epäilen ettei näitä ole meilläkään jos ei Turussakaan, mutta 
täytyy kuitenkin varmistaa asia. Perjantaina 5.9. palaan asiaan jos ei 
tule vielä mutkia matkaan.
.....................................................


terveisin
Panu Turunen

Sent: Fri, 12 Sep 2014 05:21:35 +0000
From: XXX@XXX
To: YYY@YYY
Subject: RE: Hakemus liittyen vapaakappalekokoelmaan ja erityisesti
 pienpainatteisiin

Hei,
valitettavasti  dokumentteja  ei löytynyt Kansalliskirjaston etävarastosta.

Tällainen vastaus saatiin sieltä:


_________________________________________________

Terveisiä Urajärveltä. Ei löytynyt allamainittuja teknisiä oppaita tai 
tuoteluetteloita sieltäkään. Vain muutama Nokia GPRS esite/mainos. 
Nämä varmaankin ovat myös teillä. Puhelinten käyttöohjeita ym oli 
paljon sielläkin.

------------------------------------------------------------------------------



terveisin
Panu Turunen

---

Tarvitsen oikeudenkäyntiä varten (liite 1 ja sitä seuraavat oikeusprosessit) kopiot etsimästäni aineistosta. Erikoiskirjastonhoitaja Panu Turusen mukaan Turun yliopiston kirjasto ei voinut ryhtyä enempiin toimenpiteisiin eikä edes lähettää kyselyä Nokia Oyj:lle kuten yhteenvedossani ehdotin. Pyydän, että Kansalliskirjasto lähettää Nokia Oyj:lle kyselyn tai kehotuksen luovuttaa kappaleet etsimästäni aineistosta kuten edellä mainitussa yhteenvedossani ehdotin.

Vapaakappalelain (1433/2007) ja (420/1980) mukaan ainakin Helsingin yliopiston kirjastolla / Kansalliskirjastolla tulisi olla kappaleet etsimästäni aineistosta. Vuosien 1999-2002 osalta vapaakappaleiden luovutusvelvollisuuden noudattamista on valvonut Helsingin yliopiston kirjasto ja nykyisin Kansalliskirjasto. Vapaakappalelain (420/1980) 11 §:n mukaan "Joka ei tämän lain mukaisesti luovuta vapaakappaletta, on tuomittava vapaakappalerikkomuksesta sakkoon". Vapaakappalelain (1433/2007) 7 luvun 27 §:n 1 momentin mukaan "Kansalliskirjaston on kehotettava sitä, joka laiminlyö 4 §:ssä tarkoitetun velvollisuutensa luovuttaa painotuote tai tallenne taikka 8 §:n 1 momentissa tarkoitetun velvollisuutensa mahdollistaa verkkoaineiston haku ja tallentaminen tai velvollisuutensa luovuttaa verkkoaineisto taikka joka aineistoa luovuttaessaan jättää noudattamatta, mitä 19 ja 20 §:ssä säädetään, täyttämään velvollisuutensa" ja vapaakappalelain (1433/2007) 7 luvun 27 §:n 3 momentin mukaan "Jollei 1 tai 2 momentin nojalla annettua kehotusta noudateta, aluehallintovirasto voi Kansalliskirjaston tai instituutin hakemuksesta velvoittaa luovutus- tai tallettamisvelvollisen sakon uhalla täyttämään velvollisuutensa tai korjaamaan rikkomuksensa. Uhkasakon asettamisesta ja maksettavaksi tuomitsemisesta säädetään uhkasakkolaissa (1113/1990)".

Turussa 13.9.2014,

YYY
Puh. YYY

Liitteet

Liite 1. Turun hallinto-oikeus Diaariote (dnro 00892/14/1203), päivätty 1.7.2014

Olen saanut 15.9.2014 Suomen Kansalliskirjaston johtavalta tietoasiantuntijalta Aija Vahtolalta sähköpostitse vastauksen, jonka mukaan Kansalliskirjasto tiedustelee julkaisuja Nokia Oyj:ltä. Vastauksessaan johtava tietoasiantuntija Aija Vahtola katsoo, että "Koska julkaisut ovat yli kymmenen vuotta vanhoja, todennäköisyys niiden saamiseksi on hyvin pieni. Ilmoitamme, mikäli saamme julkaisut vapaakappalekokoelmiin". Olen lähettänyt 15.9.2014 Suomen Kansalliskirjaston johtavalle tietoasiantuntijalle Aija Vahtolalle sähköpostitse vastauksen, jossa kiitän viestistä ja totean, että "Asialla on myös arkistoinnin kannalta merkitystä. Nokian GPRS-ratkaisu tehtiin valmiiksi vuosina 1999-2000 ja Nokian GPRS/3G-ratkaisu tehtiin valmiiksi vuosina 2000-2002. Työskentelin vuonna 2000 Nokian GPRS/3G-runkoverkon ohjelmapäällikkönä. Nokian GGSN-tuotteen ohjelmapäällikkönä työskenteli Otso Auterinen. Nokian GPRS/3G-runkoverkon ja Nokian GGSN-tuotteen tuotepäällikkönä työskenteli Kim Nyström ja myöhemmin Arto Mikkonen. Minulla on itselläni hallussa vedos Implementing the GPRS IP Backbone -dokumentaatiosta (DN99184441 Issue 1.5), mutta se ei ole lopullinen julkaistu versio. Olisi ikävää jos kyseessä oleva Suomen teollisuushistorian kannalta erittäin merkittävä ajanjakso 1999-2002 jäisi arkistoimatta. Nokian GPRS ja GPRS/3G -verkkoratkaisut olivat aikansa huipputuotteita". Lisäksi olen lähettänyt 16.9.2014 Suomen Kansalliskirjaston johtavalle tietoasiantuntijalle Aija Vahtolalle sähköpostin, jossa pyydän, että "Kun olette lähettäneet kyselyn / kehotuksen Nokia Oyj:lle ja saaneet siihen vastauksen, lähettäkää minulle kyselystä tai kehotuksesta ja Nokia Oyj:n vastauksesta kopiot. Olen asiassani asianomistaja ja tarvitsen kopiot oikeudenkäyntiä varten".

Olen saanut 16.9.2014 Suomen Kansalliskirjaston johtavalta tietoasiantuntijalta Aija Vahtolalta sähköpostitse vastauksen, jonka mukaan Kansalliskirjasto ilmoittaa minulle mikäli ko. julkaisut saadaan vapaakappalekokoelmiin. Vastauksessaan johtava tietoasiantuntija Aija Vahtola väittää, että "Asiakkaidemme kanssa käydystä kirjeenvaihdosta ei toimiteta kopioita Kansalliskirjaston ulkopuolelle. Tässä tapauksessa kartoitamme Nokian (julkaisijan/kustantajan) kanssa luovutusvelvollisen tahon ja pyydämme puuttuvat vapaakappaleet luovutusvelvolliselta". Olen lähettänyt 24.9.2014 Suomen Kansalliskirjaston johtavalle tietoasiantuntijalle Aija Vahtolalle sähköpostin, jossa tiedustelen kuinka asia edistyy ja kysyn joko Kansalliskirjasto on saanut kyseessä olevan aineiston. Sähköpostissani 24.9.2014 kerron Suomen Kansalliskirjaston johtavalle tietoasiantuntijalle Aija Vahtolalle että "Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999, "Julkisuuslaki") 11 §:n 3 momentin mukaan "Jos asiakirja kuuluu oikeudenkäyntiaineistoon, asianosaisen oikeudesta tiedonsaantiin on voimassa, mitä siitä säädetään oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetussa laissa (370/2007) ja oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetussa laissa (381/2007)". Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain (381/2007) 9 §:n 1 momentin mukaan "Oikeudenkäynnin osapuolena olevalla asianosaisella on oikeus saada tieto muustakin kuin julkisesta oikeudenkäyntiasiakirjasta, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn, jollei 2 tai 3 momentista muuta johdu" ja oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain (370/2007) 12 §:n 1 momentin mukaan "Asianosaisella on oikeus saada tieto muunkin kuin julkisen oikeudenkäyntiasiakirjan sisällöstä, jollei 2 momentista muuta johdu". Minä olen asiassani asianomistaja".

Olen saanut 25.9.2014 Suomen Kansalliskirjaston johtavalta tietoasiantuntijalta Aija Vahtolalta sähköpostitse vastauksen, jossa hän katsoo, että "Kuten aiemmassa s-postissa mainitsi, vanhempien julkaisujen osalta vapaakappaleiden saaminen on epätodennäköistä. Tämä johtuu siitä, että valmistajat tai kustantajat eivät useinkaan jätä tuotteita varastoon. Ilmoitamme, mikäli julkaisut saadaan vapaakappalekokoelmiin, mutta ainakaan toistaiseksi niitä ei ole meillä". Olen lähettänyt 25.9.2014 Suomen Kansalliskirjaston johtavalle tietoasiantuntijalle Aija Vahtolalle sähköpostitse vaatimuksen, jossa kysyn seuraavaa: "Oletteko te lähettäneet Nokia Oyj:lle kyselyn tai kehotuksen? Jos olette, millaisen kyselyn tai kehotuksen te lähetitte? Oletteko te saaneet kyselyyn tai kehotukseen Nokia Oyj:ltä vastauksen? Jos olette, millaisen vastauksen saitte? Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999, "Julkisuuslaki") 11 §:n 3 momentin perusteella vaadin, että vastaatte kysymyksiini". Suomen Kansalliskirjaston johtavalta tietoasiantuntijalta Aija Vahtolalta sähköpostitse 25.9.2014 saamani vastauksen mukaan: "kuten aiemmissa viesteissä kerroin, vapaakappaletoimisto ei informoi asiakkaidensa kanssa käydystä yhteydenpidosta (s-posti, kirjeenvaihto, puhelinkeskustelut) ulkopuolisia tahoja. Ilmoitamme teille, jos saamme puuttuvat julkaisut vapaakappalekokoelmiin. Voimme myös ilmoittaa, mikäli luovutusvelvollisella (eli valmistajalla, julkaisijalla tai maahantuojalla) ei ole julkaisuja enää saatavilla". Suomen Kansalliskirjaston johtava tietoasiantuntija Aija Vahtola toimitti vaatimukseni myös Suomen Kansalliskirjaston lakimiehen Pekka Heikkisen vastattavaksi.

Olen saanut Suomen Kansalliskirjaston lakimiehen Pekka Heikkisen vastauksen sähköpostitse 25.9.2014. Vastauksessaan Suomen Kansalliskirjaston lakimies Pekka Heikkinen tekee oman yhteenvetonsa vaatimuksestani ja toteaa, että "Pelkän sähköpostiviestittelyn pohjalta asiasta on vaikea saada selkeää kokonaiskuvaa. Lisäksi olen 17.10. saakka sairaslomalla, mikä vaikeuttaa tausta-aineistoon perehtymistä". Vastauksessaan Suomen Kansalliskirjaston lakimies Pekka Heikkinen kommentoi vaatimuksessani esittämääni lakipykälää ja väittää, että "Kansalliskirjastolla ei ole minkäänlaista velvoitetta karhuta toimittamatta jäänyttä vapaakappaleaineistoa asiakkaan vaatimuksesta. Tässä suhteessa minusta näyttäisi siltä, että kirjasto on jo tehnyt enemmän kuin velvollisuutensa teitä palvellakseen" ja että "Jos ystävällisesti jäätte odottamaan tietoa siitä, onko po. ainaeisto toimitettu meille, niin olisimme kiitollisia". Olen lähettänyt 25.9.2014 Suomen Kansalliskirjaston lakimiehelle Pekka Heikkiselle ja Suomen Kansalliskirjaston johtavalle tietoasiantuntijalle Aija Vahtolalle sähköpostin, jossa kiitän viestistä ja totean, että "Koska ette ole vielä perehtynyt asiaan, jään odottamaan kunnollista vastausta. Kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä annettu laki (1433/2007, "Vapaakappalelaki") on asiassa hyvin selkeä (7 luku 27 § 1 momentti): "Kansalliskirjaston on kehotettava jne. täyttämään velvollisuutensa". Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999, "Julkisuuslaki") mukaan viranomaisen asiakirjalla tarkoitetaan myös yksityiselle taholle lähetettyä asiakirjapyyntöä (5 § 2 momentti). Edelleen kuten sähköpostiviesteistäni ilmenee tulen toimittamaan saamani materiaalin tuomioistuimille arviointia varten. Julkisuuslain 11 § 3 momentti on tässä suhteessa hyvin selkeä: "Jos asiakirja kuuluu oikeudenkäyntiaineistoon, asianosaisen oikeudesta tiedonsaantiin on voimassa, mitä siitä säädetään oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetussa laissa (370/2007) ja oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetussa laissa (381/2007)". Lopuksi sähköpostiviestissäni odotan, että Kansalliskirjasto ilmoittaa minulle, jos se saa puuttuvan aineiston tai osan siitä kokoelmiinsa, ja odotan myös että Kansalliskirjasto ilmoittaa minulle, jos se ei niitä saa.

Olen saanut 25.9.2014 Suomen Kansalliskirjaston lakimieheltä Pekka Heikkiseltä sähköpostin, jonka mukaan "Uusin viestinne ei anna aihetta toimenpiteisiin tai enempään kommentointiin". Olen lähettänyt 25.9.2014 Suomen Kansalliskirjaston lakimiehelle Pekka Heikkiselle ja Suomen Kansalliskirjaston johtavalle tietoasiantuntijalle Aija Vahtolalle sähköpostin, jossa kysyn, että "Tarkoittaako viestinne sitä, että Kansalliskirjasto ei tule vastaamaan vaatimuksessani esittämiin kysymyksiin? Jos tarkoittaa, onko viestinne valituskelpoinen päätös?". Sähköpostiini liitin alkuperäisen vaatimukseni. Koska en saanut sähköpostiini vastausta, olen lähettänyt 29.9.2014 Suomen Kansalliskirjaston johtavalle tietoasiantuntijalle Aija Vahtolalle sähköpostitse viestin, jossa totean, että "Koska lakimiehenne Pekka Heikkinen on ilmoituksensa mukaan sairauslomalla ja koska päätösvalta asiassa kuulunee teille, haluan huomauttaa, että jos te ette vastaa alla olevaan viestiini te rikotte hallintolakia (434/2003) suorastaan törkeällä tavalla" ja että "Minun nähdäkseni teillä on yliopistolain (558/2009) mukaan kaksi mahdollisuutta: joko oikaisette virheellisen käsityksenne ja vastaatte vaatimuksessani esittämiini kysymyksiin tai teette asiassa hallintolainkäyttölain (586/1996) mukaisen kielteisen valituskelpoisen päätöksen". Laitoin viestini kommentoitavaksi Suomen Kansalliskirjaston lakimiehelle Pekka Heikkiselle. Olen saanut 29.9.2014 Suomen Kansalliskirjaston lakimieheltä Pekka Heikkiseltä sähköpostin, jonka mukaan "Minulla ei ole lisättävää aiemmin esittämääni. Kansalliskirjastolla ei ole resursseja asiakkaiden oikeudelliseen neuvontaan. Mikäli haluatte keskustella lainsäädännön tulkinnoista, neuvoisin teitä kääntymään asianajo- tai lakiasiantoimiston puoleen". Olen lähettänyt 29.9.2014 Suomen Kansalliskirjaston lakimiehelle Pekka Heikkiselle ja Suomen Kansalliskirjaston johtavalle tietoasiantuntijalle Aija Vahtolalle sähköpostin, jossa totean, että "Ymmärrän alla olevan niin että te kieltäydytte kertomasta onko ko. viestinne valituskelpoinen päätös ja mikä asian lopullinen ratkaisu oli. Ryhdyn asiassa jatkotoimenpiteisiin". Koska Suomen Kansalliskirjasto kieltäytyi kertomasta minulle onko heidän vastauksensa vaatimukseeni valituskelpoinen päätös ja mikä asian lopullinen ratkaisu oli, en voinut hakea asiaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Asiasta voi tehdä kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle tai oikeuskanslerille.

Olen yrittänyt tavoittaa 13.11.2014 ja 14.11.2014 puhelimitse Turun hallinto-oikeuden hallinto-oikeussihteeriä Marja Peltoniemeä kysyäkseni miten asiani edistyy, mutta Marja Peltoniemi ei ole ollut paikalla.

Olen soittanut 19.11.2014 puhelimitse Turun hallinto-oikeuden esittelijälle Marja Peltoniemelle. Olen saanut Turun hallinto-oikeuden tekemän päätöksen (14/0664/2, dnro 00892/14/1203, päivätty 24.11.2014) tiedokseni 26.11.2014. Päätöksessään Turun hallinto-oikeus on päättänyt hylätä valitukseni ja oikeudenkäyntikuluvaatimukseni. Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeustuomarit Paula Olenius, Hannele Sarell ja Tiina Saari. Minulla on mahdollisuus hakea päätökseen muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa hallinto-oikeuden päätöksen tiedoksisaantipäivästä.

Turun hallinto-oikeuden tekemässä päätöksessä (dnro 00892/14/1203) väitetään mm. että "Asiassa ei ole esitetty sellaista selvitystä, jonka perusteella Panhelaisella voitaisiin arvioida olevan asianosaisen asema suhteessa pyytämiinsä poliisin lokitietoihin". Olin liittänyt Helsingin hallinto-oikeuteen tekemääni valitukseen ja sen lisäkirjeisiin (dnro 07571/13/1203) riittävät selvitykset sen osoittamiseksi, että olen asiassani asianomistaja, ja että minulla on viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 11 §:ssä mainittu asianosaisen asema suhteessa pyytämiini poliisin lokitietoihin. Nämä selvitykset on mainittu myös tässä blogissani. Korkeimpaan hallinto-oikeuteen tehtävässä valituksessani minulla on mahdollisuus täydentää selvityksiäni.

Otin 8.12.2014 sähköpostitse yhteyttä Suomen Kansalliskirjaston johtavaan tietoasiantuntijaan Aija Vahtolaan ja kysyin, että joko Kansalliskirjasto on saanut edellä mainitut julkaisut vapaakappalekokoelmiin. Vastauksessaan 10.12.2014 Aija Vahtola kertoi seuraavaa: "emme ole saanet julkaisuja vapaakappalekokoelmiin. Kuten aiemmin kerroinkin, mahdollisuudet saada näinkin vanhoja aineistoja ovat aika pienet". Olen lähettänyt 10.12.2014 Suomen Kansalliskirjaston johtavalle tietoasiantuntijalle Aija Vahtolalle sähköpostin, jossa totean ja kysyn, että "Eivät nuo julkaisut kovin vanhoja ole. Operaattoreille myytävissä verkkoratkaisuissa annetaan tukea hyvinkin yli kymmenen vuotta. GPRS ja GPRS/3G -verkot ovat edelleen käytössä. Aiotteko te ottaa yhteyttä aluehallintovirastoon tilanteen korjaamiseksi?". Lähetin sähköpostini myös Suomen Kansalliskirjaston tutkimuskirjasto-tulosalueen johtajalle Liisa Savolaiselle ja toistin jo aiemmin sanomani: "Asialla on myös arkistoinnin kannalta merkitystä. Nokian GPRS-ratkaisu tehtiin valmiiksi vuosina 1999-2000 ja Nokian GPRS/3G-ratkaisu tehtiin valmiiksi vuosina 2000-2002. Työskentelin vuonna 2000 Nokian GPRS/3G-runkoverkon ohjelmapäällikkönä. Nokian GGSN-tuotteen ohjelmapäällikkönä työskenteli Otso Auterinen. Nokian GPRS/3G-runkoverkon ja Nokian GGSN-tuotteen tuotepäällikkönä työskenteli Kim Nyström ja myöhemmin Arto Mikkonen. Minulla on itselläni hallussa vedos Implementing the GPRS IP Backbone -dokumentaatiosta (DN99184441 Issue 1.5), mutta se ei ole lopullinen julkaistu versio. Olisi ikävää jos kyseessä oleva Suomen teollisuushistorian kannalta erittäin merkittävä ajanjakso 1999-2002 jäisi arkistoimatta. Nokian GPRS ja GPRS/3G -verkkoratkaisut olivat aikansa huipputuotteita".

Koska en ollut saanut sähköpostiini vastausta, kysyin asiaa 16.12.2014 uudelleen Suomen Kansalliskirjaston tutkimuskirjasto-tulosalueen johtajalta Liisa Savolaiselta. Sain lopulta 19.12.2014 Suomen Kansalliskirjaston tutkimuskirjasto-tulosalueen johtajalta Liisa Savolaiselta sähköpostitse vastauksen, jossa hän tekee oman yhteenvetonsa sähköpostikirjeenvaihdostani Suomen Kansalliskirjaston kanssa ja toteaa, että "Nokia Oyj on ilmoittanut, ettei pysty aineistoja kirjastolle toimittamaan. Näin ollen tältä osin kansalliskokoelma jää pysyvästi puutteelliseksi. Olemme kanssanne samaa mieltä, että tässä syntyy Suomen teollisuushistorian dokumentointiin harmillinen aukko" ja että "Emme aio olla yhteydessä aluehallintovirastoon ja asia on Kansalliskirjaston osalta loppuunkäsitelty. Toki, mikäli aineisto tavalla tai toisella tulee Kansalliskirjaston tietoon, otamme sen mielellämme kokoelmamme täydennykseksi".

Olen lähettänyt 19.12.2014 Suomen Kansalliskirjaston tutkimuskirjasto-tulosalueen johtajalle Liisa Savolaiselle sähköpostin, jossa kiitän häntä vastauksesta. Lisäksi olen lähettänyt 19.12.2014 Kim Nyströmille, Arto Mikkoselle, Esa Mäkitalolle ja Harri Aholalle sähköpostin, jossa totean, että "Olen ollut yhteydessä Suomen Kansalliskirjastoon oheisessa sähköpostikirjeenvaihdossa mainittujen Nokia Oyj:n verkkopuolen (Nokia Telecommunications / Nokia Networks) julkaisujen osalta. Tutkimuksissa on käynyt ilmi, että Nokia Oyj tai Nokia Oyj:n käyttämät kustantajat/julkaisijat ovat jättäneet toimittamatta Kansalliskirjastolle lainvaatimat vapaakappaleet vuosilta 1999-2002. Suomen Kansalliskirjasto on halukas saamaan oheiset Suomen teollisuushistorian kannalta merkittävät julkaisut kansalliskokoelmiin. Jos teillä on kappaleita kyseisistä julkaisuista tai olette tietoisia niistä, olkaa hyvä ja ottakaa yhteyttä minuun ja/tai Suomen Kansalliskirjastoon johtaja Liisa Savolaiseen". Edelleen sähköpostissani 19.12.2014 totean, että "En tiedä Otso Auterisen sähköpostiosoitetta, joten olisi hyvä, jos joku teistä ohjaisi tämän viestin myös hänelle" ja että "Pitäkää minut viestiketjussa, niin osaan informoida Kansalliskirjastoa tarvittaessa".

Koska en ollut saanut sähköpostiini vastausta, lähetin 28.12.2014 sähköpostini uudelleen. Ohjasin lähettämäni sähköpostin myös itselleni toiseen sähköpostiosoitteeseen. Olen saanut 29.12.2014 Kim Nyströmiltä sähköpostitse vastauksen. Kim Nyström ehdotti, että kannattaisi olla yhteydessä Nokia Solutions and Networksiin (NSN). Siellä joku voisi kansalliskokoelmista puuttuvaa aineistoa kaivaa esille. Olen lähettämässäni selvennyksessä 29.12.2014 kertonut saman kuin mitä sähköpostini liitteessä: Suomen Kansalliskirjasto oli kysynyt edellä mainitsemaani aineistoa Nokia Oyj:ltä ja johtaja Liisa Savolaisen mukaan Nokia Oyj on ilmoittanut, ettei pysty aineistoja kirjastolle toimittamaan. Selvennyksessäni 29.12.2014 totean, että "Olisi kiva jos aineistoa löytyisi, pääsisimme historian kirjoihin kansalliskokoelmiin" ja että "Kävin henkilökohtaisesti etsimässä aineistoa Turun yliopiston kirjaston vapaakappalekokoelmien pienpainatteista ja löysin jonkin verran materiaalia, mutta kuten sähköpostissani mainitsin niin oleellisin puuttui. Suomen Kansalliskirjastokaan ei löytänyt kokoelmistaan puuttuvaa aineistoa. Lain mukaan aineiston pitäisi siellä olla". Selvennyksessäni 29.12.2014 annan linkin Suomen Kansalliskirjaston vapaakappaletoimintaa käsittelevään sivustoon ja kehotan, että "Jatketaan etsimistä".

Olen lähettänyt 13.3.2019 LinkedIn-palvelun kautta Nokia Networksissä vuonna 2000 uudistetun Implementing the GPRS IP Backbone (GPRS IP Backbone Cookbook) -dokumentaation oikolukijana toimineelle Kristiina Modille viestin, jossa kysyn "Olit oikolukijana. Tiedätkö mistä julkaistun teoksen voisi löytää? Kansalliskirjasto ja minä kaipaamme". Olen saanut 14.3.2019 Kristiina Modilta sähköpostitse vastauksen, jonka mukaan hän ei ole ollut tekemisissä teoksen kanssa sittemmin, eikä myöskään ole vaikuttanut Nokian dokumentaatioon enää aikoihin. Sähköpostissaan 14.3.2019 Kristiina Mod katsoo, että väki on vaihtunut Nokia Oyj:ssä niin paljon, että on varmasti hankala löytää henkilöä, joka voisi auttaa. Sähköpostissani 14.3.2019 selostan Kristiina Modille tilanteen ja totean mm. että "Olen ollut yhteydessä Kansalliskirjastoon asian tiimoilta ja Kansalliskirjasto on ollut yhteydessä Nokia Oyj:hin" ja että "Lopullisen asiakaskuntoon työstetyn dokumentaation versionumero oli joko 1.5 tai 1.9 ja se katselmoitiin ja oikoluettiin. Cookbook uudistettiin yhdessä Esa Mäkitalon kanssa. Olin vuonna 2000 ko. dokumentaation omistaja / haltija (owner). Mitään erityisen salaista asiassa ei ole. Cookbook oli asiakasdokumentti, jota jaettiin Nokian GGSN:n mukana". Sähköpostissani 14.3.2019 totean Kristiina Modille että "Jatkan siis etsimistä. Jos sinulla on vihjeitä mistä asiaa voisi tiedustella, otan niitä mielelläni vastaan."

Olen lähettänyt 26.12.2014 Suomen Lehtiyhtymän Länsiväylä-lehden vastaavalle päätoimittajalle toimitusjohtaja A-P. Pietilälle sähköpostiosoitteeseen lv.toimitus@lehtiyhtyma.fi viestin, jossa totean seuraavaa:

Hyvä A-P. Pietilä,

Kirjoituksenne Turkulainen-lehdessä 17.12.2014
  
Kiinnostaako teitä seuraava juttu julkaistavaksi:
       
http://mpan-weblog.blogspot.com/
       
Asia on tällä hetkellä vireillä korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Kyseessä on erittäin vakava ja erittäin törkeä ihmisoikeusrikos. Minua pidetään lainvastaisesti ns. salaisten tiedonhankintakeinojen ja/tai salaisten pakkokeinojen kohteena, kotirauhaani rikotaan, postiliikennettäni, tietoliikenneyhteyksiäni sekä televiestintääni häiritään. Lisäksi minua estetään hankkimasta todisteita ja ajamasta asiaani oikeusprosessina ja/tai viranomaismenettelyssä.

Terveisin, Mika.Panhelainen@iki.fi
Puh. XXX
http://fi.linkedin.com/in/linkmpan
http://mpan-web.xyzwid.web.runbox.net/curriculum_vitae.html

Koska en ollut saanut sähköpostiini vastausta, lähetin 31.12.2014 sähköpostini Suomen Lehtiyhtymän Länsiväylä-lehden vastaavalle päätoimittajalle toimitusjohtaja A-P. Pietilälle uudelleen. Olen keskustellut asiasta 26.1.2015 Turkulainen-lehden päätoimittajan Janne Kaijärven kanssa. Turkulainen-lehden päätoimittaja on vaihtunut (tilanne 1.11.2015). Vt. päätoimittajana on toiminut Teija Uitto. Olen lähettänyt sähköpostia myös MTV Uutisten rikostoimituksen päällikölle Jarkko Sipilälle. MTV Uutisten rikostoimituksen päällikkö Jarkko Sipilältä saamani vastauksen 2.3.2015 mukaan hänen aikansa ei tällä hetkellä riitä minkään uuden jutun selvittämiseen. Olen myöhemmin lähettänyt Jarkko Sipilälle kahdesti sähköpostia asiasta mutta en ole saanut vastausta. Sähköpostissani 2.3.2015 totean, että "Jos tiedätte jonkun toimittajan ja/tai median joka olisi kiinnostunut tapauksestani, niin minä olen valmis keskustelemaan jutun teosta. Vaihtoehtoisesti jos teillä on myöhemmin aikaa selvittää asiaani, niin olen edelleen kiinnostunut."

Olen lähettänyt 5.5.2016 sähköpostia Yleisradion MOT toimitukseen. Sähköpostiviestissäni kysyn kiinnostaako Yleisradion MOT toimitusta ottaa juttuni tutkittavaksi esimerkiksi osana laajempaa kokonaisuutta. Koska en ollut saanut vastausta, lähetin 19.5.2016 sähköpostia Yleisradion MOT toimitukseen uudelleen. Koska sähköpostini palautui lähettäjälle virheilmoituksella "Delivery Status Notification (Failure)", olen lähettänyt 19.5.2016 viestini Yleisradion MOT toimituksen www-sivujen palautelomakkeen kautta. Viestissäni kysyn seuraavaa:

MOT toimitus
PL 79, 00024 Yleisradio
Puh. 09 14801
Email: mot_palaute@yle.fi

Hyvä MOT toimitus,

Oletteko te kiinnostuneita tapauksestani vai ette?

Menetelmän, jota turvallisuusviranomaiset ja heidän avustajansa
käyttävät, nimi on Zersetzung eli hajottaminen, kts. esim.
https://en.wikipedia.org/wiki/Zersetzung

Terveisin, Mika.Panhelainen@iki.fi
Puh. XXX
http://fi.linkedin.com/in/linkmpan
http://mpan-web.xyzwid.web.runbox.net/curriculum_vitae.html

En ole saanut viestiini vastausta. MOT-ohjelman tuottajana on toiminut Renny Jokelin.

Sisäministeriön tiedotteen 18.12.2015 mukaan suojelupoliisi on siirtynyt 1.1.2016 alkaen poliisihallituksen alaisuudesta suoraan sisäministeriön alaiseksi poliisiyksiköksi.

Suomen sisäasiainministerinä ja sisäministerinä ovat toimineet: 30.4.1987-26.4.1991 Jarmo Rantanen, 26.4.1991-13.4.1995 Mauri Pekkarinen, 13.4.1995-15.4.1999 Jan-Erik Enestam, 15.4.1999-1.9.2000 Kari Häkämies, 1.9.2000-17.4.2003 Ville Itälä, 17.4.2003-19.4.2007 Kari Rajamäki, 19.4.2007-22.6.2011 Anne Holmlund, 22.6.2011-29.5.2015 Päivi Räsänen, 29.5.2015-22.6.2016 Petteri Orpo ja 22.6.2016-5.2.2018 Paula Risikko.

Helsingin Sanomissa 8.12.2017 julkaistun artikkelin mukaan suojelupoliisin määräaikainen päällikkö Antti Pelttari on sisäministeri Paula Risikon serkku. Paula Risikko on valittu eduskunnan puhemieheksi 5.2.2018. Sisäministerinä on toiminut 12.2.2018 alkaen Kai Mykkänen. Oikeusministeri Antti Häkkänen on työskennellyt aiemmin liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikon erityisavustajana vuosina 2014-2015 ja pääministeri Jyrki Kataisen erityisavustajana vuosina 2013-2014.

Valtioneuvosto on nimittänyt 22.3.2018 sisäministeriön kansliapäälliköksi suojelupoliisin entisen päällikön Ilkka Salmen. Hän aloitti tehtävässä 1.7.2018. Helsingin Sanomissa 23.2.2019 julkaistun artikkelin mukaan sisäministeriössä suojelupoliisin valvontaa on hoitanut kaksi suojelupoliisin virkavapaalla olevaa päällikkövirkailijaa, suojelupoliisin apulaispäällikkö Petri Knape ja ylitarkastaja Heli Heikkola. Artikkelin mukaan sisäministeriöön on suunniteltu perustettavan erillinen kansallisen turvallisuuden yksikkö, ja suojelupoliisin valvonta ja ohjaus sisäministeriössä siirtyisi tälle uudelle yksikölle pois poliisiosastolta. Yksikkö olisi suoraan kansliapäällikkö Ilkka Salmen alaisuudessa. Sisäministeri Kai Mykkänen on Helsingin Sanomissa 25.2.2019 julkaistun artikkelin mukaan todennut, että "Jatkossa on syytä tarkemmin toimia niin, ettei laillisuusvalvontaan osallistu henkilöitä, jotka ovat kohteesta virkavapaalla".

Suomen hallitus ja eduskunnan puhemiehistö ovat vaihtuneet eduskuntavaalien 2019 ja 2023 seurauksena. Valtioneuvosto on nimittänyt 23.1.2020 sisäministeriön kansliapäälliköksi varatuomari oikeustieteen kandidaatti Kirsi Pimiän. Helsingin Sanomissa 27.11.2020 julkaistun artikkelin mukaan sisäministeriön kansallisen turvallisuuden yksikön johtaja Petri Knape on hakenut suojelupoliisin seuraavaksi päälliköksi. Antti Pelttari jatkaa suojelupoliisin päällikkönä. Sisäministerinä ovat toimineet 6.6.2019-19.11.2021 Maria Ohisalo, 19.11.2021-20.6.2023 Krista Mikkonen ja 20.6.2023 alkaen Mari Rantanen. Eduskunnan tiedotteen 5.12.2023 mukaan suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari on valittu eduskunnan pääsihteeriksi 1.1.2024 alkaen. Suojelupoliisin vt. päällikkönä on toiminut Teemu Turunen, kunnes uusi päällikkö on nimitetty. Suojelupoliisin päälliköksi on nimitetty Juha Martelius.

Tiedusteluvalvontavaltuutetun virkaan on nimitetty oikeuskanslerinviraston entinen kansliapäällikkö ja apulaisoikeuskanslerin sijainen Kimmo Hakonen. Viisivuotinen toimikausi on alkanut 1.5.2019. Eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunta on valittu 25.6.2019.

Miksi media vaikenee? Ketä poliisihallitus suojelee?

Olen antanut 18.5.2016 Sanomalehti Karjalaisen toimitukselle palautetta Joensuun poliisin toimintaa koskevan artikkelin johdosta. Koska Sanomalehti Karjalaisen verkkolehdessä ilmestynyttä artikkelia ei voinut kommentoida, lähetin palautteeni www-sivun palautelomakkeen kautta. Palautteessani totean, että "Voisitteko samalla kertoa edesmenneen rikosylikomisario Erkki Kanervan ja Joensuun poliisien välisistä suhteista? Helsingin Sanomissa julkaistujen artikkelien 30.5.1998 ja 17.12.1998 mukaan Itä-Suomen lääninhallitus on tehnyt tutkintapyynnön Joensuun poliisien väitetyistä laiminlyönneistä maahanmuuttajiin kohdistettujen hyökkäysten tutkinnassa ja Erkki Kanerva on tehnyt tutkintapyynnön silloisen Joensuun poliisilaitoksen päällikön Kai Markkulan ja erään nimeltä mainitsemattoman joensuulaisen rikoskomisarion virkatoimista. Erkki Kanervan oman hyllyttämisen rikosylikomisarion virasta virkamieslautakunta purki muotovirheen takia. Myöhemmin Erkki Kanerva toimi kansanedustajana." En ole saanut palautteeseeni vastausta.

Lähteet

1. Muistiinpanot 2013-2024
2. Poliisihallituksen päätös (dnro 2020/2013/3659, ID-1551485772), päivätty 30.10.2013
3. Valitus Helsingin hallinto-oikeuteen (dnro 07571/13/1203), päivätty 29.11.2013
4. Helsingin hallinto-oikeus (dnro 07571/13/1203) - Lähete ja poliisihallituksen selitys (POL-2014-519, ID-1552629663), päivätty 20.2.2014
5. Vastaus poliisihallituksen selitykseen (dnro 07571/13/1203), päivätty 19.3.2014
6. Selvennys vastaukseeni poliisihallituksen selitykseen (dnro 07571/13/1203), päivätty 24.3.2014
7. Helsingin hallinto-oikeuden päätös (14/0477/5, dnro 07571/13/1203), päivätty 16.6.2014
8. Turun hallinto-oikeuden päätös (14/0664/2, dnro 00892/14/1203), päivätty 24.11.2014
9. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu KHO:2014:69 (8.5.2014): www.kho.fi
10. Helsingin Sanomat 8.12.2017 "Sisäministeri Paula Risikko jääväsi itsensä kansliapäällikön valinnasta: yhtenä hakijana on hänen serkkunsa Antti Pelttari" (6.2.2018): www.hs.fi
11. Helsingin Sanomat 23.2.2019 "Kahdella Supon toiminnan laillisuutta valvoneella on itsellään virka suojelupoliisissa" (23.2.2019): www.hs.fi
12. Helsingin Sanomat 25.2.2019 "Sisäministeri Kai Mykkänen puuttuu suojelupoliisin laillisuustarkastuksiin: Suposta virkavapaalla olevat eivät enää valvo Supoa" (6.3.2019): www.hs.fi
13. Helsingin Sanomat 27.11.2020 "Tiedustelupalveluksi muuttuvan Supon päälliköksi haki 11 henkilöä - tehtävään hakee myös nykyinen päällikkö Antti Pelttari" (27.11.2020): www.hs.fi
14. Lakiviitteet FINLEX: www.finlex.fi
15. Sähköpostikirjeenvaihto