Työhistoria: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu (job history: North Karelia Polytechnic)

Tammikuussa 2002 hain Helsingin Sanomissa julkaistua Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun tietohallintopäällikön virkaa. Minut valittiin virkaan 5.2.2002 ja otin viran vastaan 11.2.2002. Palvelukseenottoilmoitus/-päätös on päivätty 18.2.2002.

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu oli tuolloin Joensuun kaupungin omistama liikelaitos.

Tapasin ensimmäisen kerran Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun tietohallinnon henkilöstöä (mm. Tuula Hiltunen, Toni Moilanen, Pirjo Turtiainen, Jarkko Nygren, Timo Puumalainen, Anja Nousiainen ja Topi Kettunen) ennen kuin työsuhteeni alkoi. Esittely pidettiin Joensuun kaupungin tietotekniikan johtajan Kari Alvilan johdolla Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ruokalassa. Tapaamisessa atk-suunnittelija Tuula Hiltunen totesi, että kuinkahan pitkään heidän seurassaan kestän. Olin ollut yleensä samassa työpaikassa vähintään neljä ja puoli vuotta. En ollut vielä tietoinen niistä ristiriidoista ja suunnitelmista, joita Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun tietohallintoon liittyi.

Muutin Helsingistä Joensuuhun paluumuuttajana maalis-huhtikuussa 2002. Muuttaessani Joensuuhun olin erinomaisessa henkisessä ja fyysisessä kunnossa. Asuin aluksi äitini asunnossa hänen poissaollessaan maalis-huhtikuusta lokakuuhun 2002. Muutin uuteen asuntoon Joensuun Penttilässä 27.10.2002.

Aloitin Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun tietohallintopäällikön virassa 15.4.2002. Edeltäjäni tietohallintopäällikön virassa oli Joensuun kaupungin tietotekniikan johtaja Kari Alvila. Hänen edeltäjänsä tietohallintopäällikön virassa oli Tuomo Kolehmainen ja hänen edeltäjänsä oli Juha Eskelinen. Olin neljäs tietohallintopäällikkö vuosien 1998-2002 aikana.

Lähin esimieheni Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa oli rehtori Pentti Maljojoki.

Ensimmäisenä tehtävänäni tietohallintopäällikkönä oli suunnitella ja toteuttaa Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun tietohallintopalveluiden sisäinen ulkoistaminen Joensuun kaupungin tietotekniikan palvelukeskukselle.

Tietotekniikan palvelukeskus oli päätetty selvitystyön ja lausuntokierrosten jälkeen perustaa 1.1.2002 lukien Joensuun kaupunginhallituksen kokouksessa 3.9.2001. Samalla päätettiin siirtää tietotekniikan johtajan virkaan suostumuksensa mukaisesti 1.10.2001 alkaen silloinen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun tietohallintopäällikkö (Kari Alvila) ja tietotekniikan palvelukeskukseen 1.1.2002 alkaen vähintään kahdeksan Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun tietohallintohenkilöä. Tietotekniikan palvelukeskuksen lopulliset henkilöstöjärjestelyt oli päätetty Joensuun kaupunginhallituksen kokouksessa 7.1.2002.

Joensuun kaupungin tietotekniikan palvelukeskus oli tilannut Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kolmannen vuosikurssin markkinoinnin opiskelijoilta tutkimuksen, jolla haluttiin selvittää asiakastyytyväisyyden sen hetkinen tila. Asiasta on ilmestynyt artikkeli Joensuun kaupungin henkilöstölehdessä Jokinposti 3/2002. Artikkelissa kerrotaan, että "Vuoden alusta Joensuun kaupungin ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun tietohallintopalvelut yhdistyivät ja alkoivat toimia Tietotekniikan palvelukeskuksen alaisuudessa". Artikkelin mukaan tutkimuksessa oli selvinnyt että asiakkaat ovat pääasiallisesti tyytyväisiä Joensuun kaupungin tietotekniikan palvelukeskuksen tarjoamiin palveluihin. Tyytyväisimpien joukkoon olivat kuuluneet Joensuun kaupungin ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun yksiköt. Käytännön toimenpiteitä sisäisen ulkoistamisen suhteen ei oltu vielä tutkimushetkellä tietenkään saatettu valmiiksi. Joensuun kaupungin henkilöstölehti Jokinposti ilmestyi vuonna 2002 kuusi kertaa. Seuraavaan lehteen 4/2002 tuleva aineisto piti toimittaa viimeistään 30.8.2002.

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Joensuun kaupungin tietotekniikan palvelukeskuksen välisen ATK-palveluja koskevan sisäisen sopimuksen sopimusneuvotteluissa osapuolina olivat Joensuun kaupungin tietotekniikan johtaja Kari Alvila toimittajan edustajana ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun tietohallintopäällikkö (allekirjoittanut) asiakkaan edustajana.

Asiakkaan edustajan ominaisuudessa valvoin Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun etua. Mielestäni sopimuksessa päädyttiin Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kannalta erinomaiseen lopputulokseen, jossa Joensuun kaupungin tietotekniikan palvelukeskuksen ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun tietohallinnon välinen työnjako ja vastuukysymykset olivat hyvin selkeästi määritellyt.

Sopimusneuvotteluiden aikana ristiriidoilta ei vältytty. Erityisesti operointipalveluihin kuuluvien varmistusjärjestelmien vastuukysymykset olivat kiistan kohteena. Joensuun kaupungin tietotekniikan johtaja Kari Alvilan kanta asiassa oli se, että tietotekniikan palvelukeskus huolehtisi varmistuskopioiden tekemisestä, varmistustallenteiden asianmukaisesta säilyttämisestä ja varmistuspalautusten tekemisestä, mutta varsinainen vahinkovastuu jäisi Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoululle. Asiakkaan edustajan ominaisuudessa en voinut tähän suostua. Lopullisessa sopimuksessa määriteltiin että varmistuskopioiden tekemiseen, varmistustallenteiden asianmukaiseen säilyttämiseen ja varmistuspalautusten tekemiseen sisältyvät myös vahinkovastuukysymykset.

Sopimusneuvotteluiden jälkeen ATK-palveluja koskeva sisäinen sopimus hyväksyttiin Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun johtokunnan kokouksessa 20.5.2002 ja allekirjoitettiin kirjoitusasun tarkistuksen jälkeen 24.5.2002. Olen saanut toimistosihteeri Pia Hakulisen 3.5.2006 oikeaksi todistaman otteen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun johtokunnan kokouksen 20.5.2002 ATK-palveluja koskevaa sisäistä sopimusta käsittelevästä pykälästä (64 §). Olen saanut 6.8.2012 kopion 24.5.2002 allekirjoitetusta ATK-palveluja koskevasta sisäisestä sopimuksesta.

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun johtokunnan kokouksen 20.5.2002 pöytäkirjanpitäjänä toimi talousjohtaja Eero Elsinen. ATK-palveluja koskevaa sisäistä sopimusta käsittelevän pykälän (64 §) otsikoinniksi on kirjoitettu "Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Tietopalvelukeskuksen välinen yhteistyösopimus" ja läsnäolevaksi "Mika panhelainen tietohallintopäällikkö (§ 64)". Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun johtokunnan puheenjohtajana toimi tuolloin silloinen Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen II varapuheenjohtaja Säde Tahvanainen. Säde Tahvanaisen eduskunta-avustajana toimi myöhempi Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen puheenjohtaja Jutta Urpilainen. En ollut johtokunnan jäsen.

On hyvin tavallista, että ulkoistaminen aiheuttaa henkilöstön keskuudessa epävarmuutta ja muutosvastarintaa sekä huolta omasta tulevaisuudesta. Erityisesti Joensuun kaupunginhallituksen kokouksen 6.8.2001 pöytäkirjan 470 §:n mukaan Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun atk-suunnittelija Tuula Hiltunen on ollut ammattikorkeakoulun henkilöstöedustajana 14.6.2001 mukana esittämässä tietotekniikan palvelukeskuksen perustamista 1.1.2002 alkaen. Joensuun kaupungin tietotekniikan palvelukeskuksen lopulliset henkilöstöjärjestelyt oli päätetty Joensuun kaupunginhallituksen kokouksessa 7.1.2002. ATK-palveluja koskevan sisäisen sopimuksen mukaan atk-suunnittelija Tuula Hiltunen ei kuulunut Joensuun kaupungin tietotekniikan palvelukeskuksen henkilöstöön ja hänen hoitamansa työtehtävät operointipalveluihin kuuluvien varmistusjärjestelmien osalta siirrettiin Joensuun kaupungin tietotekniikan palvelukeskuksen hoidettavaksi. Käsitykseni mukaan Tuula Hiltunen vastusti muutosta. Määrittelin atk-suunnittelija Tuula Hiltusen varahenkilökseni.

Sopimusneuvotteluiden aikana huhti-toukokuussa 2002 aloin epäilemään että olen tarkkailun ja telepakkokeinojen käytön kohteena. Joensuu on pieni paikkakunta missä sukulaisuussuhteet ja tuttavapiirit merkitsevät paljon. Epäilen, että yksityiselämääni liittyviä asioita sekä puhelinkeskusteluitani ilmaistiin sivullisille ja muille ulkopuolisille. Lisäksi epäilen, että minusta on levitetty valheellisia tietoja ja vihjauksia. Olen poliisitutkintapyynnössäni vaatinut selvittämään epäillyt virka-aseman väärinkäyttämiset, salassapitoon liittyvät rikkomukset/rikokset, kunnianloukkaukset ja yksityiselämääni loukkaavien tietojen levittämiset. Erityisesti olen vaatinut selvittämään aiemman Joensuun kihlakunnan poliisilaitoksen rikospoliisin osastopäällikön rikosylikomisario Jorma Alvilan ja Joensuun kaupungin tietotekniikan johtajan Kari Alvilan välistä sukulaisuus- tai tuttavuussuhdetta.

Pääosin tapahtumat ovat noudattaneet blogissani kuvattua kohtaa "Mitä on kiusaaminen? (what is bullying?)". Lisäksi jouduin käsittämättömiin hankaluuksiin asioidessani viranomaisten sekä julkisten ja yksityisten laitosten että erityisesti IT-alan yritysten kanssa.

Lopulta sain häirintäsoittoja kotiini ja jouduin antamaan työtehtäviin liittyviä ohjeita ja käskyjä osalle tietohallinnon henkilöstöstä sähköpostitse jotta niitä noudatettaisiin. Lisäksi työtehtävieni määrä oli kohtuuton ja minut yritettiin saada tekemään virkavirhe.

Tilanne muuttui ratkaisevasti syys-lokakuussa 2002. Olin Joensuussa 12.10.2002 lauantai-iltana ravintola Takataskussa (Keskuskuja 1, 80100 Joensuu), jossa tuntemattomat miehet ottivat yhteyttä ja puhuttelivat minua. He vaativat, että saisivat tutkia kotitietokoneeni kovalevyn, johon en suostunut ilman etsintämääräystä (tai virallista etsintäpyyntöä). Miehet eivät esittäytyneet ("laitamme vaikka lapsipornoa kotiisi", "millainen nainen?" jne). Epäilen, että he olivat Suomen turvallisuusviranomaisia (poliisiviranomaisia). Lähdin ravintolasta kävellen pois. Miehet seurasivat minua henkilöautolla ja uhkailivat Peltolankadun ja Penttilänkadun kulmassa. En antanut periksi, jolloin miehet ajoivat pois Peltolankatua pitkin Penttilän suuntaan. Tapauksella oli silmännäkijä (vanhempi nainen) läheisellä linja-autopysäkillä.

Olen tehnyt 15.7.2005 poliisitutkintapyynnön joka kattaa sekä työpaikkakiusaamisen että poliisiviranomaisten toiminnan.

Tulen palaamaan näihin tapahtumiin myöhemmin. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun tapahtumien osalta olen osittain salassapitovelvollinen. Minua kiusattiin sekä työpaikalla että vapaa-ajalla. Minua painostettiin eroamaan.

Matkustin korkeakoulujen ATK-päiville Vaasaan 16.10.2002 ja tulin sieltä takaisin 18.10.2002. Seuraavalla viikolla olin sairauslomalla selkävaivojen takia 21.-23.10.2002, jonka aikana huomasin että en ole enää työkunnossa. Jouduin jäämään tapahtumien johdosta sairauslomalle 28.10.-10.11.2002 väliseksi ajaksi. Jouduin jäämään tapahtumien johdosta uudelleen sairauslomalle 29.11.-2.12.2002 väliseksi ajaksi.

Matkustin 29.10.2002 Joensuusta Helsinkiin tapaamaan tuttavaani Hannu Kyllöstä. Junamatkalla minua uhkailtiin tuntemattoman henkilön taholta. Asuin aluksi Hannu Kyllösen äidin luona hänen poissaollessaan ja myöhemmin 3.-5.11.2002 hotelli Aurorassa. Tapasin tuona aikana myös veljeni ja tarkoituksenani oli vierailla entisen ystäväni ja tuttavani Liisa Hukan järjestämissä juhlissa 2.11.2002, johon en kuitenkaan mennyt. Matkustin takaisin Joensuuhun 5.11.2002. Epäilen, että olin ko. matkalla telekuuntelun ja televalvonnan lisäksi myös teknisen tarkkailun kohteena.

Ensimmäisen sairausloman aikoihin sain Joensuun kaupungin henkilöstöyksiköltä sähköpostitse kirjeen, jonka mukaan jokaisesta sairauslomasta täytyy esittää lääkärintodistus riippumatta poissaolon pituudesta.

Olin työskentelyaikanani erään Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun opiskelijan opinnäytetyön pääasiallinen ohjaaja ja tarkastaja. Toisena ohjaajana ja tarkastajana toimi Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun tietojenkäsittelyn koulutusohjelmajohtaja Eero Mönkkönen. Maanantaina 9.12.2002 koin voimakasta henkistä painostusta työpaikalla talousjohtaja Eero Elsisen, apulaisrehtori Raimo Saarelaisen ja rehtori Pentti Maljojoen taholta. Painostus oli ilmennyt jo aiemmin mm. vihjailuina henkilökohtaisesta henkilöhistoriastani, Nokian aikaisista työtehtävistäni, koulutuksestani ja omasta pro gradu -tutkielmastani. Tuona aikana minulle tultiin sanomaan että kannattaa lähteä. Minua yritettiin ajaa pois työpaikalta. Olin hämmentynyt tilanteesta ja seuraavana päivänä jäin vuosilomalle 10.-17.12.2002 väliseksi ajaksi.

Otin tapauksen johdosta yhteyttä 10.12.2002 kirjeitse ja myöhemmin 7.1.2003 puhelimitse pro gradu -tutkielmani pääasialliseen ohjaajaan ja tarkastajaan selvittääkseni asiaa. Pro gradu -tutkielmani pääasiallinen ohjaaja ja tarkastaja oli hämmästynyt. Minun ei olisi tarvinnut selvittää asiaa. Oma pro gradu -tutkielmani oli tarkastettu ja arvosteltu jo vuonna 1995.

Tarkastin ohjaamani opiskelijan opinnäytetyön vuosilomallani ja matkustin 14.12.2002 Helsinkiin entisen ystäväni ja tuttavani Pekka Iston ja Laura Huhtisen luokse. Kävimme lauantai-iltana 14.12.2002 Laura Huhtisen ystävän juhlissa Helsingin Kalliossa Pengerkadulla tai Pengerkujalla. Lähdettyämme pois juhlista eksyin Pekka Iston ja Laura Huhtisen seurasta ja vietin 14.-15.12.2002 välisen yön hotelli Finnapartments Fennossa. Sunnuntaiaamuna 15.12.2002 matkustin Pekka Iston ja Laura Huhtisen luokse Helsingin Vallilaan. Kävin 15.12.2002 yhdessä Pekka Iston kanssa Marian sairaalan tk-päivystyksessä selkävaivojen takia. Marian sairaalan tk-päivystyksessä lääkäri Tapio Waskuri määräsi minulle Napromex-nimistä tulehdus- ja kipulääkettä 250mg 1-2 tablettia 2 kertaa vuorokaudessa, Sirdalud-nimistä lihasjännityslääkettä 2mg 1 tabletti 3 kertaa vuorokaudessa sekä Tramadol Generics -nimistä särkylääkettä 50mg 1-2 kapselia 3 kertaa vuorokaudessa Napromexin lisänä. Tramadol Generics -lääkkeen lääkemääräys otettiin pois Yliopiston Apteekissa (Mannerheimintie 5, 00100 Helsinki). Tämän jälkeen menimme Pekka Iston asunnolle Helsingin Vallilaan jossa vietin 15.-16.12.2002 välisen yön. Otettuani Tramadol Generics -lääkettä sain yöllä ja aamulla 16.12.2002 huimausta, pahoinvointikohtauksia ja lihaskouristuksia. Jälkikäteen olen ihmetellyt miksi Tramadol Generics -lääkkeen lääkemääräys otettiin pois Yliopiston Apteekissa ja miksi entinen ystäväni ja tuttavani Pekka Isto tai Laura Huhtinen eivät minua silloin auttaneet. Tilanne olisi voinut olla terveydelleni vaarallinen. Matkustin Helsingistä takaisin Joensuuhun 16.12.2002.

Kyseessä oleva entinen ystäväni ja tuttavani väitti tuona aikana (ja viimeisen kerran vuoden 2003 lopussa) että olin tehnyt jonkin virheen työssäni Nokialla. Olin ihmeissäni ja kysyessäni häneltä yksityiskohtia väitetystä virheestä hän ei osannut niitä yksilöidä. Epäilen, että mm. kyseessä oleva entinen ystäväni ja tuttavani on levittänyt minusta valheellisia tietoja ja vihjauksia liittyen Nokian aikaisiin työtehtäviini. Hänellä on yhteyksiä henkilöihin (mm. Matti Huotari), jotka työskentelivät Nokia Oyj:n palveluksessa. Olemme opiskelutovereita Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitokselta.

Arvostelin 17.12.2002 vapaa-aikana ohjaamani ja tarkastamani Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun opiskelijan opinnäytetyön. Tammikuun alussa vuonna 2003 pyysin Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun aikaiselta varahenkilöltäni Tuula Hiltuselta opinnäytetyön ohjaajan kappaletta ohjaamastani ja tarkastamastani opinnäytetyöstä. Sain varahenkilöltäni sähköpostitse 9.1.2003 vastauksen, jonka mukaan hän oli keskustellut asiasta Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun apulaisrehtori Raimo Saarelaisen kanssa ja jossa väitetään, että opinnäytetyö on Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun omaisuutta ja että olen toiminut virkamiehenä ohjatessani sitä, joten en olisi oikeutettu saamaan opinnäytetyöstä kopiota.

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun tietojenkäsittelyn koulutusohjelman opinnäytetyön ohjeen (syksy 2002) mukaan "Opinnäytetyö luovutetaan koulutusohjelman toimistoon kolmena kappaleena: yksi ohjaavalle opettajalle, toinen arkistosäilytykseen ja kolmas tietopalvelua varten. Mahdolliselle toimeksiantajalle on toimitettava yksi kappale."

Keskustelin asiasta ohjaamani opiskelijan kanssa ja ilmeni, että hän oli palauttanut opinnäytetyöstä kolme kappaletta koulutusohjelman toimistoon kuten pitääkin. Sovimme lisäksi että hän lähettää vielä yhden kappaleen opinnäytetyöstään Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun tietohallinnolle. Soitin Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun tietojenkäsittelyn koulutusohjelman toimistoon ja pyysin heitä lähettämään minulle ohjaavan opettajan kappaleen ohjaamastani ja tarkastamastani opinnäytetyöstä. Lopulta 28.2.2003 sain ohjaamani ja tarkastamani opinnäytetyön postitse.

Painostuksesta huolimatta onnistuin työtehtävissäni mielestäni hyvin.

Vastasin Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun tietohallinnosta. Suurimpana yksittäisenä projektina oli tietohallintopalveluiden sisäinen ulkoistaminen.

Huhtikuussa 2002 haastattelin Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun tietohallinnon keskeiset henkilöt (Jarkko Nygren, Tuula Hiltunen, Timo Puumalainen, Anja Nousiainen, Pirjo Turtiainen, Toni Moilanen, Jari Makkonen ja myöhemmin Tapio K. Turunen) ja vierailin mikrotuen eri toimipisteissä (mm. Kari Pyykkö, Petri Koponen ja Antti Lajunen). Sain sen käsityksen että osa Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun tietohallinnon henkilöstöstä vastusti muutosta ja osa oli odottavalla kannalla.

Toukokuun 2002 alussa tapasin Joensuun kaupungin tietotekniikan palvelukeskuksen keskeiset henkilöt (Tapani Reijonen, Ilkka Myllys) mm. sisäiseen ulkoistamiseen liittyvien työryhmien osalta. Määrittelin työryhmille tavoitteet ja tehtävät siten, että Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun tietoverkon operointivastuun siirto Joensuun kaupungin tietotekniikan palvelukeskukselle sekä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun palvelinympäristön uudistaminen voitaisiin hallitusti toteuttaa. Sisäiseen ulkoistamiseen liittyviä työryhmiä perustettiin kuusi kappaletta toukokuun 2002 aikana. Määrittelin seuraavat työryhmät: palvelinympäristön uudistaminen, seuranta ja raportointi, rekisterit ja tietokannat, tiedotus ja dokumentointi, käytettävyys sekä keskitetty käyttäjätietokanta.

Lisäksi vierailin Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun muissa toimipisteissä ja kävin esittäytymässä koulutusohjelmajohtajille ja muille keskeisille henkilöille (mm. Jyrki Kankkunen, Eero Mönkkönen, Matti Hyppänen, Veli-Pekka Niiranen, Esa Moisio, Raimo Moilanen, Harri Mikkonen ja Anneli Airola).

ATK-palveluja koskevan sisäisen sopimuksen valmisteluvaiheessa huhti-toukokuussa 2002 määrittelin Joensuun kaupungin tietotekniikan palvelukeskuksen ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun tietohallinnon välisen yksityiskohtaisen työnjaon yhdessä tietotekniikan palvelukeskuksen sekä ammattikorkeakoulun tietohallinnon henkilöstön kanssa. Lisäksi laadin Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Joensuun kaupungin tietotekniikan palvelukeskuksen välisen ATK-palveluja koskevan sisäisen sopimuksen sopimusneuvotteluiden aikana.

ATK-palveluja koskevasta sisäisestä sopimuksesta pyydettiin kommentit sekä Joensuun kaupungin lakimieheltä että asianajotoimisto Kontturi & Co Oy:ltä.

ATK-palveluja koskeva sisäinen sopimus allekirjoitettiin 24.5.2002. Sopimuksen mukaan Joensuun kaupungin tietotekniikan palvelukeskuksen tuli toimittaa Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoululle tietoverkon operointipalvelut, perushankintojen hankintapalvelut, käyttäjätietokanta-, ohjelmistolisenssi- ja laiterekistereiden tietokantapalvelut, seuranta- ja raportointipalvelut sekä muita erikseen tilattavissa olevia palveluita.

Johdollani Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun tietohallintopalveluiden sisäinen ulkoistaminen toteutettiin onnistuneesti Joensuun kaupungin tietotekniikan palvelukeskukselle. Samassa yhteydessä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun tietoverkon palvelinympäristöä uudistettiin tuomalla siihen vikasietoisuutta ja järkeistämällä palvelimien tehtäviä.

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun tietoverkon operointivastuun siirto Joensuun kaupungin tietotekniikan palvelukeskukselle toteutettiin edellä mainituissa työryhmissä kesä-elokuun 2002 aikana. Työryhmiin osallistui sekä ammattikorkeakoulun tietohallinnon että tietotekniikan palvelukeskuksen henkilöstöä. Työryhmistä ja niissä tehdyistä toimenpiteistä laadittiin loppuraportit ATK-palveluja koskevan sisäisen sopimuksen oheismateriaaliksi. Samalla aiemmin määritellyt Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun tietohallinnon henkilöt (mm. Jarkko Nygren, Timo Puumalainen ja Kristian Knif) siirtyivät Joensuun kaupungin tietotekniikan palvelukeskukseen.

Johdin palvelinympäristön uudistaminen, seuranta ja raportointi sekä rekisterit ja tietokannat -työryhmiä ja tein niiden loppuraportit, seuranta ja raportointi -työryhmän osalta suunnittelin ja toteutin Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun mikroverkko- ja sovelluspalvelinten valvonta- ja hälytysjärjestelmän, tiedotus ja dokumentointi -työryhmän osalta hoidin sisäisen ja ulkoisen tiedottamisen sekä käytettävyystyöryhmän osalta mahdollistin tietoverkon käytettävyysparametrien (ns. availability) keräämisen ja analysoinnin. Varsinainen käytettävyyden tavoitetila voidaan määritellä vasta kun nykyinen tietoverkon käytettävyys tiedetään. Keskitetty käyttäjätietokanta -työryhmän osalta teetätin valmistelevan opinnäytetyön (Salminen T., Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun Windows 2000 -pohjaisen mikroverkon käyttäjätunnusten hallinnan automatisointi opiskelijatietojärjestelmästä saatavien tietojen avulla. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 2003).

Joensuun kaupungin tietotekniikan palvelukeskukseen siirtyi yhdeksän tietoverkon operatiivisissa tehtävissä olevaa Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun tietohallinnon henkilöä. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun tietohallinnon palvelukseen jäi kahdeksan henkilöä, joista seitsemän toimi asiantuntijatehtävissä.

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun tietohallinnon pääasialliseksi tehtäväksi jäi tutkimus ja kehitys sekä opetuksen, hankkeiden ja projektien tietotekninen tukeminen.

Sisäisen ulkoistamisen aikana yksi Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun tietohallinnon henkilö irtisanoutui (Toni Moilanen) ja myöhemmin yksi henkilö siirtyi jo aiemmin sovitusti opintotoimiston palvelukseen (Pirjo Turtiainen).

Määrittelin Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun tietohallinnon palvelukseen jääneiden henkilöiden toimenkuvat ja vastuualueet uudelleen sekä loin varahenkilöjärjestelmän. Lisäksi rekrytoin Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun tietohallinnon palvelukseen kaksi uutta henkilöä (Topi Kettunen, Mika Purmonen) ja palkkasin työharjoittelija Jouni Blomeruksen.

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun tietohallinnon ja Joensuun kaupungin tietotekniikan palvelukeskuksen välinen Tulevan toiminnan suunnittelu -palaveri pidettiin Joensuun kaupungin omistamalla Vainoniemen huvilalla 16.8.2002. Samalla päätettiin ATK-palveluja koskevan sisäisen sopimuksen täyttöönpanovaihe, jossa toteutettiin Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun tietoverkon operointivastuun siirto Joensuun kaupungin tietotekniikan palvelukeskukselle sekä uudistettiin Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun tietoverkon palvelinympäristöä.

Elo-syyskuussa 2002 laadin Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Joensuun kaupungin tietotekniikan palvelukeskuksen välisestä tietohallintopalveluiden työnjaosta tiedotteen, jonka annoin Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun markkinointisihteeri Salli Soiniselle edelleen lähetettäväksi ja josta ilmestyi 11.9.2002 Joensuun Uutisissa 3/2002 asiaa koskeva artikkeli. Tiedotin asiasta myös sähköpostitse Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun sisällä.

Syyskuussa 2002 esittelin ATK-palveluja koskevan sisäisen sopimuksen palvelujen ja niiden hintojen tarkistuksen yhteydessä Joensuun kaupungin tietotekniikan johtaja Kari Alvilan tekemät hinnanmuodostusperiaatteet sekä määrittelin niihin liittyvät mikrotuki-, varmistus-, ylläpito-, yms. tarpeet vuodelle 2003.

Tietohallintopäällikkönä vastasin Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun tietohallinnon vuoden 2002 budjetista ja sen seurannasta sekä tietotekniikkaan ja televiestintään liittyvistä hankinnoista. Lisäksi tarkistin suurimman osan Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun tietotekniikkaan ja televiestintään liittyvistä sopimuksista.

Saatoin alulle eräitä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun sisäisiä kehitysprojekteja (Voyager, opinnäytteiden tiivistelmät, Learning Space -virtuaalioppimisympäristö, WebInfo, OPSNET, toiminnanhallintajärjestelmä) ja osallistuin sidosryhmäyhteistyöhön. Kuuluin mm. Joensuun kaupungin tietotekniikan palvelukeskuksen ohjausryhmään ja Virtuaaliammattikorkeakoulun Itä-Suomen hankkeen ohjausryhmään.

Tietohallintopalveluiden sisäisen ulkoistamisen jälkeen lokakuussa 2002 tilanne kärjistyi. Jouduin jäämään tapauksen johdosta kahdesti sairauslomalle sekä kerran vuosilomalle. Lopulta irtisanouduin 19.12.2002 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun palveluksesta ja jaettuani materiaalin tarvitseville sekä lueteltuani keskeneräiset tehtävät jäin vuosilomalle lopputyösuhteeni 23.12.2002-2.1.2003 väliseksi ajaksi.

Viimeiseksi tehtäväkseni laadin Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun tietohallinnon budjetin vuodelle 2003, tietotekniikkaan ja televiestintään liittyvät hankintasuunnitelmat vuodelle 2003 sekä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun IT- ja tietohallintostrategian vuosille 2003-2007.

Aarne Kantokoski Nokia Oyj:stä otti minuun yhteyttä ja minulle tarjottiin teknologiapäällikön (Technology Manager, Nokia Grade 10) tehtäviä. Kävin työpaikkaneuvottelussa Helsingissä 11.11.2002 ja työsopimus, joka oli jo Nokia Oyj:n puolelta allekirjoitettu, lähetettiin minulle edelleen allekirjoitettavaksi. Työsuhteen olisi pitänyt alkaa 1.1.2003 mutta katsoin silloin olevani työkyvytön enkä voinut ottaa tehtävää vastaan. Neuvottelussa olivat mukana Nokia Networksin puolelta Aarne Kantokoski ja Heikki J. Koskinen.

Ennen irtisanoutumistani Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun palveluksesta sain Joensuun kaupungin henkilöstöyksiköltä kirjeitse työtyytyväisyyskyselyn jossa kysyttiin muun muassa työpaikalla tapahtuvasta työpaikkakiusaamisesta. Joensuun kaupunginhallituksen henkilöstöjaoston kokouksen 17.2.2003 pöytäkirjan 28 §:n mukaan Joensuun kaupungin henkilöstöyksikkö oli lähettänyt ko. työtyytyväisyyskyselyn joulukuussa 2002 1080 Joensuun kaupungin palveluksessa olevalle työntekijälle. Joensuun kaupungin työtyytyväisyyskyselyn vuodelle 2002 kysymykseen "Henkistä väkivaltaa tai kiusaamista ei esiinny työyksikössäni" oli tullut vastauksia 573 kappaletta ja vastauksien keskiarvo oli 3,9 asteikolla 1:stä 5:teen. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun osalta edellä mainitusta yhteenvedosta ei voi tehdä johtopäätöksiä. En vastannut työtyytyväisyyskyselyyn.

Joensuun kaupungin henkilöstöjohtajana toimi tuolloin Mauri Temisevä.

Poliisitutkintapyynnössäni olen kuvannut neljä tapausta, joissa minut yritettiin todistettavasti saada tekemään virkavirhe:

1) Blancco Oy:n toimitusjohtaja Kim Väisänen otti minuun yhteyttä toukokuussa 2002 ja tarjosi heidän Data Cleaner -tuoteperhettään Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoululle. Kävimme yhdessä tekninen asiantuntija Jarkko Nygrenin kanssa neuvotteluissa 17.5.2002 Blancco Oy:n tiloissa Joensuun Tiedepuistossa. Paikalla Blancco Oy:n puolelta tuote-esittelyssä olivat silloinen Marketing Manager Markku Jokiranta ja tekninen asiantuntija. Saimme neuvotteluiden aikana suoran tarjouksen tuotteen hankinnasta. Ilmoitin, että palaamme asiaan myöhemmin. Katsoin olevani esteellinen (jääväsin itseni) ko. tuotteen hankinnassa koska tunsin toimitusjohtaja Kim Väisäsen n. kahdeksan vuoden takaa ja annoin asiassa itsenäisen päätösvallan varahenkilölleni Tuula Hiltuselle. Tuotetta testattiin Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun tiloissa, mutta sitä ei työskentelyaikanani hankittu. Hankinta olisi luultavasti pitänyt kilpailuttaa.

Toimitusjohtaja Kim Väisänen tuntee mm. Antti Pikkusaaren, joka työskenteli tuotepäälliköiden esimiehenä Nokialla samaan aikaan kun työskentelin ohjelmapäällikkönä, ja Jyrki Kankkusen, joka työskenteli tietotekniikan koulutusohjelmajohtajana Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa samaan aikaan kun työskentelin tietohallintopäällikkönä.

Tunnen toimitusjohtaja Kim Väisäsen opiskeluajoiltani vuodelta 1994. Asuimme silloin samassa HOAS:n opiskelija-asuntolassa Helsingin Kumpulassa. Meillä on samoilta ajoilta yhteisiä tuttuja kuten Ari Venäläinen, Kari Venäläinen ja Markku Koistinen. Sain vuosilomallani 10.-17.12.2002 oudon puhelinsoiton jossa laulettiin Varsavjanka-nimistä työväenlaulua ja sen jälkeen suljettiin puhelin. Pidin soittoa työpaikkakiusaamiseen liittyvänä häirintäsoittona. Myöhemmin vieraillessani 17.2.2003 Kari Venäläisen kotona Mikkelissä keskustelin puhelimitse Ari Venäläisen kanssa ja ilmeni, että hän oli soittanut ko. puhelinsoiton. Ari ja Kari Venäläinen ovat veljeksiä. Käsittääkseni heidän isänsä on jäänyt eläkkeelle puolustusvoimien palveluksesta.

Toimitusjohtaja Kim Väisänen työskentelee nykyisin itsenäisenä sijoittajana.

2) Talousjohtaja Eero Elsinen antoi minulle marraskuussa 2002 toimeksiannon käydä neuvotteluissa Canon Keskus Arteman tiloissa Joensuussa Kuurnankadulla aiheena Canon-kopiokoneen leasing- ja huoltosopimuksen irtisanominen sekä uuden laitteen hankinta ja sen huoltosopimuksen määrittäminen. Kävimme 26.11.2002 yhdessä mikrotukihenkilö Mika Purmosen kanssa Canon Keskus Arteman tiloissa neuvottelemassa asiasta. Canon Keskus Arteman puolelta neuvotteluissa oli mukana myyntipäällikkö Juha Kukkonen. Saimme valmiiksi laaditun sopimuksen mukaamme jatkotoimenpiteitä varten. Ilmoitin, että teemme asiasta päätöksen myöhemmin. Kopiokoneet ja muut toimistolaitteet eivät kuuluneet vastuulleni. Lisäksi leasing- ja huoltosopimuksen irtisanomisen jälkeinen hankinta ja huoltosopimuksen uudistaminen olisi pitänyt kilpailuttaa. Ilmoitin asiasta talousjohtaja Eero Elsiselle.

3) Vuoden 2002 aikana oli hyväksytty Tikka Communications Oy:n ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun välisen teleyhteyksiä koskevan sopimuksen yhteysmaksujen lisäkustannukset vastoin sopimusta. Tikka Communications Oy:n ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun välisen sopimuksen mukaan hinnankorotuksista ja lisäkustannuksista olisi pitänyt sopia työryhmissä. Marraskuussa 2002 talousjohtaja Eero Elsinen yritti siirtää vastuun maksetusta laskusta minulle. Lisäkustannukset ylittivät kuitenkin tilinkäyttö- ja laskujen hyväksymisoikeuteni (50 000 EUR), jolloin asiasta vastuussa oli talousjohtaja Eero Elsinen. Asian selvitti teleliittymien osalta mikrotukihenkilö Mika Purmonen ja muiden teleyhteyksien osalta allekirjoittanut.

4) Joulukuussa 2002 talousjohtaja Eero Elsinen kutsui minut kesken työpäivän neuvotteluun, jossa aiheena olivat edeltäjäni Kari Alvilan tekemien kahden EU-rahoitteisen hankkeen kustannukset. Sain tietää näistä hankkeista vasta marraskuussa 2002 kehittämisjohtaja Lasse Neuvoselta, jonka vastuualueeseen ne kuuluivat. Paikalla neuvotteluissa olivat allekirjoittanut, talousjohtaja Eero Elsinen, kehittämisjohtaja Lasse Neuvonen ja pääkirjanpitäjä Päivi Halonen. Talousjohtaja Eero Elsinen yritti painostaa minua hyväksymään ko. hankkeisiin menoja vaikka toimintaa hankkeissa ei oltu tehty. En suostunut ehdotukseen.

Pääkirjanpitäjä Päivi Halonen siirtyi irtisanoutumiseni jälkeen Joensuun yliopiston palvelukseen. Talousjohtaja Eero Elsinen toimi vuosina 2002-2003 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun työsuojelupäällikkönä. Työsuojelupäällikkö on työnantajan edustaja työsuojelun yhteistoimintaan liittyvissä asioissa.

Ilmoittauduin Joensuun seudun työvoimatoimistoon työttömäksi työnhakijaksi 3.1.2003. Lopulta jouduin jäämään sairauslomalle alkaen 22.1.2003.

Irtisanoutumiseni jälkeen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun vt. tietohallintopäällikkönä työskenteli varahenkilöni Tuula Hiltunen kunnes seuraajakseni valittiin Olavi Pesonen, joka on käsittääkseni Joensuun kihlakunnan poliisilaitoksen entinen tietoliikennetarkastaja.

Myöhemmin Tuula Hiltunen on ylennetty IT-pääsuunnittelijaksi.

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta tammikuussa 2003 saamassani työtodistuksessa mainittiin kyllä arvio työtaidostani ja käytöksestäni, mutta ei työsuhteeni päättymisen syytä. Pyysin 10.2.2003 sähköpostitse sekä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun rehtori Pentti Maljojoelta että hänen sihteeriltään Pia Hakuliselta korjatun version työtodistuksesta. En saanut koskaan vastausta sähköpostiini, enkä myöskään korjattua versiota työtodistuksesta. Otin asian johdosta kirjeitse ensimmäisen kerran 21.2.2007 yhteyttä Itä-Suomen työsuojelupiiriin (dnro 79/31/2007). Itä-Suomen työsuojelupiirin tarkastajan kehotuksen (dnro 79/31/2007, päivätty 9.3.2007) seurauksena sain 22.3.2007 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta postitse palvelutodistuksen, jossa mainittiin myös työsuhteeni päättymisen syy (irtisanoutuminen). Lopulta Itä-Suomen työsuojelupiirin tarkastajan pyynnön seurauksena sain 5.4.2007 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta postitse vaatimukseni mukaisesti korjatun työtodistuksen, jossa mainittiin myös työsuhteeni päättymisen syy (irtisanoutuminen).

Tutkinnanjohtaja Joensuun kihlakunnan poliisilaitoksen rikoskomisario Leevi Makkosen suorittamassa työpaikkakiusaamista koskevassa esitutkinnassa (6140/R/4433/05) ei ole edes tutkittu yhtäkään yllä mainituista tapauksista.

Minuun kohdistunut kiusaaminen ja henkinen painostaminen voidaan jakaa tapauksessani kolmeen luokkaan: varsinainen työpaikkakiusaaminen, viranomaisten toimesta tapahtunut kiusaaminen ja vapaa-aikana tapahtunut kiusaaminen.

Kiusaamisen ja henkisen painostamisen osalta sen alullepanijan tai alullepanijoiden sekä siihen osallistuneiden henkilöiden täsmällinen määrittäminen on vaikeaa ja selvinnee vasta esitutkinnan tai poliisitutkinnan myötä. Tätä problematiikkaa on käsitelty tarkemmin hallituksen esityksessä HE 44/2002 vp rikosoikeuden yleisiä oppeja koskevan lainsäädännön uudistamiseksi. Keskeisiä kysymyksiä ovat tällöin laillisuusperiaate, ajallinen soveltuvuus, laiminlyönnin rangaistavuus, syyksiluettavuus, tahallisuus, tuottamus, yritys, rikoskumppanuus, välillinen tekeminen, yllytys, avunanto, erityiset henkilöön liittyvät olosuhteet ja oikeushenkilön puolesta toimiminen.

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun silloinen rehtori Pentti Maljojoki jäi eläkkeelle lukuvuoden 2005-2006 jälkeen. Sanomalehti Karjalaisessa 20.5.2006 ilmestyneen haastattelun mukaan Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu on pitkälti hänen luomuksensa. Haastattelussa todetaan, että hän on ollut ammattikorkeakoulun suunnittelussa ja kehittämisessä mukana vuodesta 1989 lähtien ja työskennellyt Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun rehtorina sen perustamisesta vuonna 1992 (ja myöhemmin vakinaistamisesta vuonna 1996) alkaen.

Sanomalehti Karjalaisessa 9.4.2006 ilmestyneen Karjalaisen päätoimittajan Pekka Mervolan kolumnin mukaan Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun vuosien 1992-2006 aikainen rehtori Pentti Maljojoki on sosiaalidemokraattina ajanut ammattikorkeakoulunsa kehitystä myös kabineteissa, ja edelleen että hänen suhteensa poliittiseen päätöksentekoon ovat olleet kunnossa sosiaalidemokraattisten ministereiden aikana. Lisäksi hän on Sanomalehti Karjalaisessa 19.10.1999 julkaistun artikkelin mukaan toiminut vuonna 1999 Pohjois-Karjalan maakunnallisen kansalaisvaltuuskunnan puheenjohtajana Suomen tasavallan presidentin Tarja Halosen valitsemiseksi ensimmäiselle presidenttikaudelleen. Artikkelin mukaan samaan kansalaisvaltuuskuntaan on kuulunut myös Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun johtokunnan vuoden 2002 puheenjohtaja Säde Tahvanainen. Kansanedustaja Säde Tahvanainen jäi Taloussanomissa julkaistun artikkelin 20.4.2009 mukaan sopeutumiseläkkeelle eduskunnasta vuonna 2007.

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun rehtorin esittelyn mukaan Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun vuosien 1992-2006 aikainen rehtori Pentti Maljojoki on aiemmin toiminut mm. kasvatussosiologian professorina Joensuun yliopistossa, kasvatuspsykologian apulaisprofessorina Joensuun yliopistossa, keskiasteen koulutuksen didaktiikan apulaisprofessorina Joensuun yliopistossa, oppilaanohjauksen dosenttina Jyväskylän yliopistossa ja Joensuun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen johtajana. Lisäksi Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun vuosien 1992-2006 aikainen rehtori Pentti Maljojoki toimi vuonna 2004 Pohjois-Karjalan TE-keskuksen neuvottelukunnan jäsenenä. Hänen varajäsenenään toimi tuolloin Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun vararehtori (ent. apulaisrehtori) Raimo Saarelainen.

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun tiedotuslehti ncp.fi:n 1/2004 ja sekä opetusministeriön että Itä-Suomen lääninhallituksen sivistysosaston kunniamerkkiesitysten ja niihin liittyvän kunniamerkkiehdotuksen mukaan Suomen tasavallan presidentti Tarja Halonen myönsi Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun vuosien 1992-2006 aikaisen rehtorin Pentti Maljojoen ehdottamana Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun vararehtori Raimo Saarelaiselle Suomen Valkoisen Ruusun ansioristin 6.12.2003.

Joensuun kaupungin tiedotteen ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun tiedotteen mukaan Suomen tasavallan presidentti Tarja Halonen myönsi 1.12.2006 Joensuun kaupungin anomana Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun vuosien 1992-2006 aikaiselle rehtorille Pentti Maljojoelle professorin arvonimen tunnustuksena hänen pitkäaikaisesta ja monipuolisesta toiminnastaan yliopistolaitoksen, ammattikorkeakoululaitoksen, aikuiskoulutuksen ja opetustoimen eri tehtävissä.

Joensuun kaupungin liiketoiminnan johtokunnan kokouksen 30.10.2007 pöytäkirjan 84 §:n mukaan Joensuun kaupungin liiketoiminnan johtokunta on päättänyt esittää Joensuun kaupunginhallitukselle että Joensuun kaupunginhallitus hyväksyy Joensuun kaupungin tietotekniikan palvelukeskuksen toiminnan ja henkilöstön siirron hyväksytyn tietohallintostrategian mukaisesti Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy:lle edellyttäen, että Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä tekee oman tietotekniikkansa osalta vastaavan ratkaisun. Joensuun kaupunginhallitus on kokouksessaan 19.11.2007 päättänyt hyväksyä Joensuun kaupungin liiketoiminnan johtokunnan esityksen.

Joensuun kaupunginhallituksen kokouksen 30.6.2008 pöytäkirjan 399 §:n mukaan Joensuun kaupunginhallitus on päättänyt hyväksyä Joensuun kaupungin liiketoiminnan johtokunnan esityksen hyväksyä sopimuksen tietotekniikan toiminnan ja henkilöstön siirtämisestä 1.1.2009 lukien Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy:lle.

Aikaisempi Joensuun kihlakunnan poliisilaitoksen rikospoliisin osastopäällikkö rikosylikomisario Jorma Alvila työskentelee nykyisin Itä-Suomen poliisilaitoksessa Pohjois-Karjalan rikostorjunnan päällikkönä (tilanne 6.1.2014). Joensuun kaupungin tietotekniikan johtaja Kari Alvila työskentelee nykyisin Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy:ssä toimitusjohtajana (tilanne 6.1.2014). He ovat veljeksiä.

Suomen tasavallan presidentti Tarja Halonen on myöntänyt 2.12.2011 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun vararehtori Raimo Saarelaiselle ammattikasvatusneuvoksen arvonimen. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun liikelaitoksen johtokunnan kokouksen 30.1.2012 pöytäkirjan 5 §:n mukaan Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun liikelaitoksen johtokunta on päättänyt myöntää Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun vararehtori Raimo Saarelaiselle eron vararehtorin virasta 1.8.2012 alkaen. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun liikelaitoksen johtokuntana toimi tuolloin Joensuun kaupunginhallitus.

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun vuosien 1992-2006 aikainen rehtori Pentti Maljojoki esitti selvityksessään vuodelta 2008 että Itä-Suomen läänin ammattikorkeakoulut ottavat vuoden 2009 alusta lähtien ylläpitäjämuodokseen osakeyhtiön. Selvitysmies professori Pentti Maljojoki perusteli esitystään sillä, että "Osakeyhtiömuoto takaa parhaiten ammattikorkeakoulujen keskinäisen yhteistyön, yhteistyön työelämätahojen kanssa ja myös omistajien ammattimaisen sitoutumisen ammattikorkeakoulujen toimintaan ja kehittämiseen".

Karelia-ammattikorkeakoulun www-sivujen mukaan Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ylläpitomuoto on vaihtunut osakeyhtiöksi 1.1.2013 alkaen. Samalla Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun nimi on vaihtunut Karelia-ammattikorkeakouluksi.

Karelia-ammattikorkeakoulu on Joensuun kaupungin omistama. Ammattikorkeakoululain (932/2014) mukaan ammattikorkeakoulut ovat osakeyhtiömuotoisia oikeushenkilöitä, joihin sovelletaan osakeyhtiölakia (624/2006), jollei ammattikorkeakoululaissa toisin säädetä. Joensuun kaupungilla on edustaja osakeyhtiön hallituksessa. Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999) sovelletaan mm. kunnallisiin viranomaisiin ja lain tai asetuksen taikka lain tai asetuksen nojalla annetun säännöksen tai määräyksen perusteella julkista tehtävää hoitaviin yhteisöihin, laitoksiin, säätiöihin tai yksityisiin henkilöihin niiden käyttäessä julkista valtaa.

Sanomalehti Karjalaisen pääkirjoituksessa 25.2.2016 halutaan julkishallinnon yhtiöiden päätöksiin läpinäkyvyyttä. Sanomalehti Karjalaisen pääkirjoituksen mukaan Karelia-ammattikorkeakoulu lopettaa Joensuussa musiikin sekä tieto- ja viestintätekniikan insinöörikoulutuksen. Päätöksen on tehnyt ilmeisesti osakeyhtiön hallitus. Sanomalehti Karjalaisen pääkirjoituksen mukaan esityslistat perusteluineen hallitukselle ja hallituksen päätöspöytäkirjat eivät ole julkisia. Päätöksistä ja niiden synnystä saadaan tietää vain se, mitä yhtiö haluaa julkisuuteen kertoa. Tässä tapauksessa yhtiö ei ollut kertonut aikeestaan etukäteen edes omistajansa, Joensuun kaupungin, johtaville päättäjille. Pääkirjoituksen mukaan hallituksen jäsenet eivät voi avata päätöksiä julkisuudessa eivätkä kertoa omaa kantaansa tehtyyn päätökseen. Tämän tyyppinen julkisuuslain soveltaminen halventaa demokraattisen vaikuttamisen avoimuutta ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä.

Lähteet

1. Muistiinpanot 2002-2003
2. Sanomalehti Karjalainen 1998-2006
3. Joensuun Uutiset 3/2002 (11.9.2002)
4. Joensuun kaupunginhallituksen pöytäkirjat 6.8.2001, 27.8.2001, 3.9.2001, 7.1.2002, 19.11.2007 ja 30.6.2008
5. Joensuun kaupunginhallituksen henkilöstöjaoston pöytäkirja 17.2.2003
6. Joensuun kaupungin liiketoiminnan johtokunnan pöytäkirja 30.10.2007
7. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun johtokunnan pöytäkirja 20.5.2002
8. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun toimintakertomus 2002 (17.12.2006): www.ncp.fi
9. Tiedote Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Joensuun kaupungin tietotekniikan palvelukeskuksen välisestä tietohallintopalveluiden työnjaosta (elo-syyskuu 2002)
10. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun työtodistus 15.4.2002-2.1.2003
11. Irtisanoutumisilmoitus Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun tietohallintopäällikön virasta 19.12.2002
12. Puheenjohtajat 1899-, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (21.12.2006): www.sdp.fi
13. Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu - Rehtori 1992-2006: www.ncp.fi
14. Pohjois-Karjalan TE-keskuksen EU-tiedottajan vastaus tiedusteluuni koskien Pohjois-Karjalan TE-keskuksen vuoden 2004 organisaatiota, päivätty 5.-6.6.2008
15. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun tiedotuslehti ncp.fi 1/2004 (6.6.2008): www.ncp.fi
16. Joensuun kaupungin tiedote 1.12.2006 (28.12.2006): www.jns.fi
17. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun tiedote (28.12.2006): www.ncp.fi
18. Helsingin yliopiston tietojenkäsittelyopin laitoksen (myöh. Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitos) silloisen esimiehen vahvistama ja pro gradu -tutkielmani ohjaajien tekemä esitys pro gradu -tutkielmani aiheeksi (virheellisesti: "Esitys laudaturtutkielman aiheeksi"): Julkisen avaimen salakirjoitusmenetelmät. Kevät 1992
19. Pro gradu -tutkielmani ohjaajien tarkastuslausunto pro gradu -tutkielmastani "Mika Panhelainen: Julkisen avaimen salausmenetelmät". Syksy 1995
20. Pohjois-Karjalan poliisilaitoksen yhteystiedot: www.poliisi.fi
21. Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy: www.pttk.fi
22. Jutta Urpilainen SDP - Esittely (7.10.2010): juttaurpilainen.fi
23. Taloussanomat 20.4.2009 "Eduskunnasta tulee nuoria eläkeläisiä" (6.10.2010): www.taloussanomat.fi
24. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun liikelaitoksen johtokunnan pöytäkirja 30.1.2012
25. ATK-palveluja koskeva sisäinen sopimus (Sopimus_24052002_Amk_Tipake.pdf), päivätty 24.5.2002
26. Jokinposti 3/2002 "Asiakkaat tyytyväisiä tietotekniikan palveluihin"
27. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu - Tietotekniset palvelut 2001-2003 - www.ncp.fi (20.9.2012): web.archive.org
28. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun opiskelijoiden opinnäytetöihin liittyvä materiaali
29. Kuitit ja tositteet
30. Lääkärintodistukset
31. Lakiviitteet FINLEX: www.finlex.fi
32. Hallituksen esitykset: www.eduskunta.fi
33. Sähköpostikirjeenvaihto