Apulaisvaltakunnansyyttäjän päätös (a decision from The Deputy Prosecutor General)

Tein 20.2.2006 kantelun Suomen apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskelle tutkinnanjohtaja Kuopion seudun kihlakunnan syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjä Reijo Rapon päätöksestä olla aloittamatta poliisirikoksia koskevaa esitutkintaa (06/04/RRA).

Kantelua tehdessäni en vielä varmuudella tiennyt (eikä minulla ollut asiasta kirjallisia todisteita) ovatko silloinen Joensuun kihlakunnan poliisilaitoksen rikospoliisin osastopäällikkö rikosylikomisario Jorma Alvila ja Joensuun kaupungin tietotekniikan johtaja Kari Alvila sukulaisia tai tuttavia kuten poliisitutkintapyynnössäni olin epäillyt. Lisäksi minulla ei ollut käytettävissä kaikkea oikeuskanslerille tekemässäni kantelussa (dnro 1268/1/07) esitettyä materiaalia. Edelleen vuoden 2002, kevään 2003 ja uudelleen syksystä 2004 eteenpäin sattuneita tapahtumia yritettiin (ja yritetään) peitellä, minua painostettiin (ja painostetaan) ja minua yritettiin (ja yritetään) estää ajamasta asiaani. Myöskään terveydentilani ei ollut riittävä asian selvittämiseksi enkä ollut tietoinen oikeasta menettelytavasta.

Totean apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskelle tekemässäni kantelussa että "Kiusaaminen ja henkinen painostaminen on edelleen jatkunut muutettuani 15.6.2005 Helsinkiin. Koko tapahtuman johdosta minulla epäillään tällä hetkellä jälkitraumaattisen stressin aiheuttamaa aivovauriota (ns. PTSD). Tarkemmat neurologiset tutkimukset jatkuvat 21.2.2006 [Helsingin kaupungin terveyskeskuksen Haagan terveysaseman lääkärille varattu aika, ENMG-tutkimuksen tulokset ja jatkotutkimukset]. Vaurio voi olla pysyvä, jolloin epäilty pahoinpitely-rikos täyttäisi törkeän pahoinpitelyn tunnusmerkit". Myöhemmin on selvinnyt, että poliisitutkintapyynnössäni mainittu minuun kohdistettu pahoinpitely täyttää hallituksen esityksen HE 94/1993 vp mukaan Suomen rikoslain (39/1889) 21 luvun 6 §:n mukaisen törkeän pahoinpitelyn tunnusmerkit, koska

1) terveyttäni on vahingoitettu,

2) minulle on aiheutettu kipua,

3) olen sairastunut vakavasti,

4) minulle on aiheutettu kahdesti hengenvaarallinen tila,

5) olen saanut stressiperäisiä oireita,

6) olen voinut saada jälkitraumaattisen stressin aiheuttamia vaurioita ja

7) olen menettänyt työkykyni, ja

8) koska rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.

Suomen apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskelle tekemässäni kantelussa vaadin, että apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske arvioi Kuopion seudun kihlakunnan syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjä Reijo Rapon tutkinnanjohtajan päätöksen olla aloittamatta poliisirikoksia koskevaa esitutkintaa (06/04/RRA) uudelleen ja ryhtyy asiassa tarpeellisiin toimenpiteisiin asianmukaisen poliisitutkinnan suorittamiseksi epäilyn virka-aseman väärinkäytön, pahoinpitelyn, vapaudenriiston ja tietosuojaan liittyvien rikkomusten/rikosten osalta.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalsken päätös (dnro 78/21706, päivätty 19.5.2006) on puutteellinen, virheellinen ja lainvastainen. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske toteaa päätöksessään (dnro 78/21706) että "Käytössäni on ollut Panhelaisen 20.2.2006 päivätty kantelukirjoitus liitteineen, joihin Rapon 6.2.2006 päivätty tutkinnanjohtajan päätös on sisältynyt. Rapolta ei ole erikseen pyydetty selvitystä".

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalsken päätöksen (dnro 78/21706, päivätty 19.5.2006) ovat allekirjoittaneet apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske ja valtionsyyttäjä Anu Mantila.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske toteaa päätöksessään (dnro 78/21706) että "Esitutkintalain 2 §:n mukaan esitutkinta on toimitettava, kun on syytä epäillä, että rikos on tapahtunut" ja väittää, että "Kantelukirjoituksesta ei ilmene perusteita, joiden johdosta Valtakunnansyyttäjällä olisi syytä määrätä toimitettavaksi esitutkinta poliisimiesten tekemiksi epäiltyjen rikoksen osalta. Asiakirjoista ilmenee, että Panhelaisen tutkintapyyntö on Mikkelin poliisilaitoksella kirjattu sekalaisilmoitukseksi (S-ilmoitus) ja tutkintapyyntöön liittyvät asiakirjat on lähetetty Joensuun poliisilaitokselle S-ilmoituksena mahdollisia esitutkintatoimenpiteitä varten. Siten varsinainen esitutkinta koskien poliisimiehen epäiltyä virka-aseman väärinkäyttöä ei vielä ollut alkanut Mikkelin poliisilaitoksella".

Edelleen apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske toteaa päätöksessään (dnro 78/21706) että "Valtakunnansyyttäjä ei valvo poliisin toimintaa. Keskeytetyn tutkinnan osalta Panhelainen on saattanut Joensuun poliisin menettelyn lääninpoliisiylitarkastajan tietoon asianmukaisia toimenpiteitä varten" ja väittää, että "Asia ei anna aihetta Valtakunnansyyttäjän toimenpiteisiin".

Lopuksi apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske katsoo päätöksessään (dnro 78/21706) että "Asia jää kihlakunnansyyttäjä Rapon tutkinnanjohtajan päätöksen varaan".

Lähetin 2.11.2007 apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalsken päätöksessä (dnro 78/21706) esittelijänä toimineelle valtionsyyttäjä Anu Mantilalle sähköpostitse tiedustelun liittyen apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalsken tekemään päätökseen (dnro 78/21706).

Kerron tiedustelussani valtionsyyttäjä Anu Mantilalle että poliisitutkintapyyntöni erillisessä liitteessä olen esittänyt perustellun syyn selvittää minuun kohdistuneen työpaikkakiusaamisen aikana Joensuun kihlakunnan poliisilaitoksella työskennelleen silloisen rikoskomisario Jorma Alvilan ja Joensuun kaupungin tietotekniikan johtaja Kari Alvilan välistä sukulaisuus- tai tuttavuussuhdetta sekä siihen liittyvää mahdollista tietovuotoa ja yksityisyyteni loukkausta, jotka rikoksena täyttävät rikoslain (39/1889) 40 luvun 8 §:n mukaisen törkeän virka-aseman väärinkäyttämisen tai 40 luvun 7 §:n mukaisen virka-aseman väärinkäyttämisen, rikoslain (39/1889) 40 luvun 5 §:n mukaisen virkasalaisuuden rikkomisten ja/tai 40 luvun 5 §:n mukaisen tuottamuksellisten virkasalaisuuden rikkomisten, rikoslain (39/1889) 24 luvun 10 §:n mukaisen törkeän kunnianloukkauksen ja 24 luvun 9 §:n mukaisen kunnianloukkausten sekä rikoslain (39/1889) 24 luvun 8 §:n mukaisen yksityiselämääni loukkaavien tietojen levittämisten tunnusmerkit.

Edelleen kerron tiedustelussani valtionsyyttäjä Anu Mantilalle että poliisitutkintapyyntöni erillisessä liitteessä kerron mm. että minulla tuli Joensuun kaupungin tietotekniikan johtaja Kari Alvilan kanssa erimielisyyksiä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Joensuun kaupungin tietotekniikan palvelukeskuksen välisen ATK-palveluja koskevan sisäisen sopimuksen sopimusneuvotteluiden aikana huhti-toukokuussa 2002 ja että samaan aikaan aloin epäilemään että olen tarkkailun ja telepakkokeinojen käytön kohteena. Kerron tiedustelussani valtionsyyttäjä Anu Mantilalle että poliisitutkintapyynnössäni epäilen, että Joensuun poliisi ja/tai keskusrikospoliisi ja/tai suojelupoliisi kertoivat yksityiselämääni liittyvistä asioista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoululle ja muille sivullisille ja että erityisesti epäilen, että Joensuun kihlakunnan poliisilaitoksen rikospoliisin osastopäällikkö rikosylikomisario Jorma Alvila on vuotanut tietoja yksityiselämästäni muun muassa veljelleen Joensuun kaupungin tietotekniikan johtaja Kari Alvilalle, jota kautta tieto on vuotanut Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoululle ja jonka seurauksena olen joutunut työpaikkakiusatuksi.

Lisäksi kerron tiedustelussani valtionsyyttäjä Anu Mantilalle että olen esittänyt poliisitutkintapyyntöni erillisessä liitteessä mm. kuvauksen 26.12.2004 tapahtuneesta vapauteni riistämisestä (putkaan järjestämisestä) sekä siihen liittyvistä poliisirikoksista ja muista rikoksista.

Tiedustelussani vaadin saada tietää seuraavaa:

1) Miksi apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalsken päätöksessä (dnro 78/21706) ei ole otettu huomioon sitä, että poliisitutkintapyyntöni on kirjattu 23.1.2006 Kuopion seudun kihlakunnan poliisilaitoksella vastoin sekä sisäasiainministeriön määräystä SM-2005-01645/Ri-2 että Valtakunnansyyttäjänviraston ohjetta VKS:2005:1 (Dnro 22/31/05) ns. S-ilmoituksena eikä R-ilmoituksena vaikka se sisältää perusteltuja epäilyjä poliisirikoksista joita ei voi käsitellä rikesakkoasiana ja rangaistusmääräysmenettelyssä mm. Mikkelin kihlakunnan poliisilaitoksen menettelyn, tutkinnanjohtaja rikoskomisario Kaarlo Häkkisen toiminnan, Joensuun kihlakunnan poliisilaitoksen rikospoliisin osastopäällikön rikosylikomisario Jorma Alvilan toiminnan ja muiden poliisiviranomaisten toiminnan osalta?

2) Miksi apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalsken päätöksessä (dnro 78/21706) ei ole otettu huomioon sitä, että tutkinnanjohtaja kihlakunnansyyttäjä Reijo Rapon päätöksessä (06/04/RRA) ei ole rikoksesta epäiltynä merkitty selkeästi yksilöimääni Joensuun kihlakunnan poliisilaitoksen rikospoliisin osastopäällikkö rikosylikomisario Jorma Alvilaa, selkeästi yksilöimääni Mikkelin kihlakunnan poliisilaitosta ja selkeästi yksilöimääni Joensuun poliisia ja/tai keskusrikospoliisia ja/tai suojelupoliisia?

3) Miksi apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalsken päätöksessä (dnro 78/21706) ei ole tutkittu sitä, että tutkinnanjohtaja kihlakunnansyyttäjä Reijo Rapo ei ole päätöksessään (06/04/RRA) ottanut huomioon sitä, että tutkinnanjohtaja rikoskomisario Leevi Makkosen suorittama poliisirikoksiin liittyvä muuta tutkintaa (yksityiselämää koskevien tietojen luovutt. ulkopuolisille) koskeva esitutkinta (6140/S/12442/05) on puutteellinen, virheellinen ja esitutkintalain (449/1987) 14 §:n, esitutkintalain (449/1987) 16 §:n, esitutkinnasta ja pakkokeinoista annetun asetuksen (575/1988) 1 §:n sekä sisäasiainministeriön määräyksen SM-2005-01645/Ri-2 ja Valtakunnansyyttäjänviraston ohjeen VKS:2005:1 (Dnro 22/31/05) vastainen ja tutkinnanjohtaja rikoskomisario Leevi Makkosen suorittama työpaikkakiusaamista koskeva esitutkinta (6140/R/4433/05) on puutteellinen, virheellinen ja esitutkintalain (449/1987) 16 §:n, esitutkinnasta ja pakkokeinoista annetun asetuksen (575/1988) 1 §:n, esitutkintalain (449/1987) 12 §:n, esitutkintalain (449/1987) 22 §:n 1 momentin, esitutkintalain (449/1987) 22 §:n 2 momentin sekä sisäasiainministeriön ohjeen SM-2002-691/Ri-2 vastainen?

4) Oliko valtionsyyttäjä Anu Mantila tietoinen apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskelle esittelyään tehdessään siitä, että Joensuun kihlakunnan poliisilaitoksen rikospoliisin osastopäällikkö rikosylikomisario Jorma Alvila ja Joensuun kaupungin tietotekniikan johtaja Kari Alvila ovat veljeksiä?

5) Oliko valtionsyyttäjä Anu Mantila tietoinen apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskelle esittelyään tehdessään siitä, että Joensuun kihlakunnan poliisilaitoksen rikospoliisin osastopäällikkö rikosylikomisario Jorma Alvila ja Joensuun kaupungin tietotekniikan johtaja Kari Alvila ovat sukulaisia tai tuttavia?

6) Jos valtionsyyttäjä Anu Mantila ei ollut tietoinen apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskelle esittelyään tehdessään siitä, että Joensuun kihlakunnan poliisilaitoksen rikospoliisin osastopäällikkö rikosylikomisario Jorma Alvila ja Joensuun kaupungin tietotekniikan johtaja Kari Alvila ovat sukulaisia tai tuttavia niin miksi hän ei selvittänyt asiaa kuten olen poliisitutkintapyynnössäni vaatinut sekä epäillyt?

7) Oliko valtionsyyttäjä Anu Mantila tietoinen apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskelle esittelyään tehdessään siitä, että Joensuun kihlakunnan poliisilaitoksen rikospoliisin osastopäällikkö rikosylikomisario Jorma Alvila on ja oli työpaikkakiusaamista koskevan esitutkinnan (6140/R/4433/05) aikana tutkinnanjohtaja rikoskomisario Leevi Makkosen esimies?

8) Puhelinkeskustelumme 31.10.2007 aikana valtionsyyttäjä Anu Mantila oli kertonut, että apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalsken päätökseen (dnro 78/21706) ei ole kirjattu kaikkia niitä asioita joita päätöksen tekemisessä on tutkittu. Mitä nämä kirjaamattomat asiat ovat?

Valtionsyyttäjä Anu Mantila toteaa 5.11.2007 päivätyssä vastauksessaan että "Esittämienne kysymysten johdosta viittaan apulaisvaltakunnansyyttäjän ao. päätökseen" ja katsoo, että "Päätöksestä ilmenevät asiat , jotka päätöksellä on ratkaistu eli Panhelaisen apulaisvaltakunnansyyttäjän päätöksessä yksilöity, virheelliseksi väittämänne menettely" sekä toteaa, että "Päätöksessä myös todetaan ettei tänne toimittamastanne kantelukirjoituksesta ilmene, seikkoja joiden johdosta valtakunnansyyttäjällä olisi syytä määrätä toimitettavaksi esitutkinta epäilemienne poliisirikosten osalta" ja että "Asiassa ei siis ole suoritettu lisätutkimuksia vaan se on ratkaistu toimittamanne aineiston pohjalta. Esittelijänä ei minulla ole ollut mitään muuta tietoa asiasta kuin se, mikä ilmenee päätöskohdasta "selvitys". En ole katsonut tarpeelliseksi hankkia asiassa lisäselvitystä".

Edelleen valtionsyyttäjä Anu Mantila toteaa 5.11.2007 päivätyssä vastauksessaan että "Valtakunnansyyttäjä ei valvo hallinnollisesti poliisin toimintaa. Tämä tarkoittaa sitä, ettei valtakunnansyyttäjällä ole toimivaltaa ratkaista poliisimiesten menettelyyn kohdistuvia kanteluita. Valtakunnansyyttäjä valvoo tutkinnanjohtajan toimintaa hallinnollisesti vain silloin kun tutkinnanjohtajana asiassa toimii syyttäjä" ja väittää, että "Mikäli katsotte että poliisi on menetellyt rikollisesti teidän tulee omalla vastuullanne tehdä rikosilmoitus poliisista. Tänne toimittamanne aineiston perusteella syytä esitutkinnan käynnistämiseen ei ole".

Valtionsyyttäjä Anu Mantila ei vastannut tiedustelussani esittämiini kysymyksiin.

Valtionsyyttäjä Anu Mantila ei ole apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskelle esittelyään tehdessään pyytänyt minulta eikä tutkinnanjohtaja Kuopion seudun kihlakunnan syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjä Reijo Rapolta eikä Mikkelin kihlakunnan poliisilaitokselta eikä Joensuun poliisilta ja/tai keskusrikospoliisilta ja/tai suojelupoliisilta Valtakunnansyyttäjänviraston työjärjestyksen (Dnro 10/03/06) 21 §:n mukaisesti tarpeellisia tietoja ja selvityksiä.

Suomen apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske on päätöksessään (dnro 78/21706) arvioinut tutkinnanjohtaja Kuopion seudun kihlakunnan syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjä Reijo Rapon päätöksen olla aloittamatta poliisirikoksia koskevaa esitutkintaa (06/04/RRA) uudelleen ilman että hän on pyytänyt asiasta tarpeellisia lisätietoja ja selvityksiä eikä ole ryhtynyt asiassa tarpeellisiin toimenpiteisiin lainmukaisen esitutkinnan suorittamiseksi.

Lähteet

1. Muistiinpanot 2005-2007
2. Kantelu apulaisvaltakunnansyyttäjälle, päivätty 20.2.2006
3. Apulaisvaltakunnansyyttäjän päätös (dnro 78/21706), päivätty 19.5.2006
4. Lakiviitteet FINLEX: www.finlex.fi
5. Eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisut: www.oikeusasiamies.fi
6. Sisäasiainministeriön julkaisut: www.intermin.fi
7. Valtakunnansyyttäjänviraston määräykset ja ohjeet: www.vksv.oikeus.fi
8. Valtakunnansyyttäjänviraston työjärjestys (Dnro 10/03/06): VKSV@om.fi
9. Valtionsyyttäjälle lähetetty tiedustelu liittyen apulaisvaltakunnansyyttäjän päätökseen (dnro 78/21706), päivätty 2.11.2007
10. Valtionsyyttäjän vastaus liittyen apulaisvaltakunnansyyttäjän päätökseen (dnro 78/21706), päivätty 5.11.2007
11. Sähköpostikirjeenvaihto


Apulaisvaltakunnansyyttäjälle tekemäni kantelun käsittelyn aikana Suomen laissa ja asetuksissa säädettiin ja sisäasiainministeriön määräyksissä ja ohjeissa sekä Valtakunnansyyttäjänviraston määräyksissä ja ohjeissa todettiin mm. mitä blogini kohdassa "Poliisitutkintapyyntö (a police investigation request)" kerrotaan. Erityisesti Suomen laissa ja asetuksissa säädettiin ja sisäasiainministeriön määräyksissä ja ohjeissa sekä Valtakunnansyyttäjänviraston määräyksissä ja ohjeissa todettiin seuraavaa:

Yleisistä syyttäjistä annetun lain (199/1997) 5 §:n 1 momentin mukaan "Yleisten syyttäjien keskushallintoviranomaisena on valtakunnansyyttäjän johtama valtakunnansyyttäjänvirasto."

Yleisistä syyttäjistä annetun lain (199/1997) 4 §:n mukaan "Valtakunnansyyttäjän tehtävänä on: 1) syyttäjäntoiminnan yleinen johtaminen ja kehittäminen sekä syyttäjien valvonta; 2) syyttäjäntehtävät niissä asioissa, jotka hänelle lain mukaan kuuluvat tai jotka hän ottaa käsiteltävikseen; 3) rikoslain 1 luvussa tai muussa laissa tarkoitettujen syytemääräysten antaminen; sekä 4) syyttäjien edustaminen korkeimmassa oikeudessa."

Valtakunnansyyttäjänvirastosta annetun asetuksen (209/1997) 1 §:n 2 momentin mukaan "Sen lisäksi, mitä valtakunnansyyttäjän tehtävistä ja toimivallasta säädetään yleisistä syyttäjistä annetussa laissa (199/1997), valtakunnansyyttäjän tulee ylimpänä syyttäjänä edistää ja valvoa syyttäjäntoiminnan laillisuutta ja yhdenmukaisuutta sekä joutuisuutta taloudellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta."

Yleisistä syyttäjistä annetun lain (199/1997) 6 §:n mukaan "Valtakunnansyyttäjän sijaisena toimii apulaisvaltakunnansyyttäjä. Valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän välisestä tehtävien jaosta määrätään valtakunnansyyttäjänviraston työjärjestyksessä. Apulaisvaltakunnansyyttäjä ratkaisee samoin valtuuksin kuin valtakunnansyyttäjä hänen käsiteltäväkseen kuuluvat asiat."

Valtakunnansyyttäjänviraston työjärjestyksen (Dnro 10/03/06) 7 §:n mukaan "Apulaisvaltakunnansyyttäjä ratkaisee asiat, jotka koskevat: 1) syyttäjälaitoksen yleistä hallintoa; 2) syyttäjäntoiminnan valvontaa; 3) sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä annetun lain (460/2003) 24 §:ssä tarkoitettua syyteoikeutta; 4) paikallissyyttäjille annettavia syyttäjänmääräyksiä ja rikoslain 1 luvun nojalla annettavia syytemääräyksiä; 5) kanteluita syyttäjien ratkaisuista ja menettelystä; 6) rangaistusmääräysasioiden valvontaa ja siitä johtuvia toimenpiteitä; ja 7) poliisimiehen tekemäksi epäiltyjen rikosten esitutkinnan johtamiseen liittyviä määräyksiä".

Yleisistä syyttäjistä annetun lain (199/1997) 7 §:n mukaan "Valtakunnansyyttäjänvirastossa on valtionsyyttäjiä, joilla on toimivalta syyttäjäntehtävissä koko maassa. Valtionsyyttäjien on ensisijaisesti huolehdittava syyttäjäntehtävistä yhteiskunnan kannalta merkittävimmissä rikosasioissa. Valtionsyyttäjän tehtävänä on myös ajaa syytettä, jonka nostamisesta oikeuskansleri tai eduskunnan oikeusasiamies on päättänyt. Valtionsyyttäjä toimii syyttäjänä asioissa, jotka hovioikeus käsittelee ensimmäisenä oikeusasteena, jollei toisin säädetä tai määrätä".

Valtakunnansyyttäjänviraston työjärjestyksen (Dnro 10/03/06) 21 §:n mukaan "Valtionsyyttäjä, ylitarkastaja, koulutussuunnittelija ja tarkastaja toimivat esittelijöinä. Valtakunnansyyttäjä voi määrätä muunkin virkamiehen esittelijäksi. Esittelijät hankkivat asioiden valmistelua ja ratkaisemista varten tarpeellisia tietoja ja selvityksiä."

Esitutkinnasta ja pakkokeinoista annetun asetuksen (575/1988) 1 §:n 1 momentin mukaan "Kun asianomistaja tai joku muu ilmoittaa poliisille tai muulle esitutkintaviranomaiselle rikoksesta tai tapahtumasta, jota hän pitää rikoksena, ilmoitus on viipymättä kirjattava."

Esitutkinnasta ja pakkokeinoista annetun asetuksen (575/1988) 1 §:n 2 momentin mukaan "Ilmoitus kirjataan merkitsemällä esitutkinnan toimittamista varten tarvittavat tiedot tapahtumasta ja asianosaisista. Jos ilmoitus on puutteellinen, on ilmoituksen tekijää kehotettava täydentämään sitä."

Esitutkintalain (449/1987) 14 §:n 2 momentin mukaan "Poliisimiehen tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkintaa johtaa kuitenkin aina virallinen syyttäjä lukuun ottamatta rikesakkoasiana ja rangaistusmääräysmenettelyssä käsiteltäviä asioita."

Sekä sisäasiainministeriön määräyksen SM-2005-01645/Ri-2 että Valtakunnansyyttäjänviraston ohjeen VKS:2005:1 (Dnro 22/31/05) mukaan "Tutkinnanjohtajana toimiva syyttäjä päättää esitutkinnan aloittamisesta tai toimittamatta jättämisestä, johtaa ja ohjeistaa tutkintaa, sekä määrää tarvittavista lisäselvityksistä että esitutkinnan päättämisestä".

Esitutkintalain (449/1987) 2 §:n mukaan "Poliisin tai muun esitutkintaviranomaisen on toimitettava esitutkinta, kun sille tehdyn ilmoituksen perusteella tai muutoin on syytä epäillä, että rikos on tehty."

Sekä sisäasiainministeriön määräyksen SM-2005-01645/Ri-2 että Valtakunnansyyttäjänviraston ohjeen VKS:2005:1 (Dnro 22/31/05) mukaan "Esitutkintalain esitöiden mukaan varmuutta tai suurta todennäköisyyttä rikoksen tekemisestä ei vaadita. Se, onko rikos tehty, selviää yleensä vasta tutkinnassa".

Esitutkintalain (449/1987) 12 §:n mukaan "Asianosaisen pyytämät kuulustelut ja muut tutkintatoimenpiteet on suoritettava, jos asianosainen osoittaa, että ne saattavat vaikuttaa asiaan, ja jollei niistä aiheudu asian laatuun nähden kohtuuttomia kustannuksia."